Artikkelin lähde Kaleva
Markku Rättilä Kaleva
Pudasjärvi Suomen surkeimmaksi kunnaksi aikanaan tituleerattu Pudasjärvi porskuttaa nyt aallon harjalla. Kaupungin talous on mallillaan, palvelut pelaavat ja uskoa tulevaisuuteen riittää.
Vuonna 2008 alkaneella talouden tasapainotusohjelmalla on saatu karsittua kuluja rajusti, mutta silti pystytty pitämään kiinni keskeisistä palveluista.
Numeroiksi muutettuna tasapainotusohjelman ensimmäisessä vaiheessa säästettiin viisi miljoonaa euroa, mikä Pudasjärven mittakaavassa tarkoittaa viittä kuntaveroprosenttia.
Toisessa vaiheessa säästöjä saadaan kolmen miljoonaa, eli neljän kuntaveroprosentin verran.
Jos Pudasjärven mallin monistaisi koko maahan, kertyisi kuntasektorilla miljardien säästöt, Pudasjärven ekonomistitaustainen kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila ynnäilee.
"Olemme saaneet aikaan säästöjä niin paljon että kustannusten nousu tulee katetuksi."
Ilman kipuja taloutta ei ole saatu vaateriin. Se on vaatinut paitsi paljon työtä virkamies- ja poliittiselta johdolta, myös uhrauksia työntekijöiltä, joiden määrä on laskenut 17 prosentilla.
Luopumisen tuskaakin on koettu etenkin koulujen lakkautusten vuoksi.
Käytännössä Pudasjärven talous on tasapainotettu luopumalla turhista, kuluja aiheuttavista kiinteistöistä, muista omistuksista, ulkoistamalla tekninen toimi, keskittämällä hallinto ja muuttamalla toimintatapoja.
"Piti analysoida, mikä on kaupungin, mikä yritysten toimintaa", Daavittila sanoo.
Kaupungilla oli lämmitettävää pinta-alaa 100 000 neliömetriä. Siitä on saatu karsittua puolet pois, mikä vähentää ylläpitokuluja.
Kouluista tasapainotuskaudella on lakkautettu puolet, eli seitsemän. Yhden kyläkoulun lakkautus tuo 30 000 euron säästöt vuodessa.
Uusi hirsikoulukampus vähentää entisestään koulutiloja.
Neljä päiväkotia keskitettiin yhteen uuteen.
"Kulut laskevat ja kaupan päälle saadaan uudet, paremmat tilat", Daavittila toteaa.
Teknisen toimen ulkoistus kilpailutuksen kautta tuo 17 prosentin säästön omaan toimintaan verrattuna.
Sen myötä puolen sataa työntekijää on joutunut siirtymään yksityiselle puolelle huonommilla ehdoilla.
"Se on ollut kipeä ratkaisu", Daavittila sanoo.
Hoivapuolella on karsittu laitospaikkoja ja siirrytty palveluasumiseen.
Karsittavaa riittää kulupuolella silti yhä. Daavittila nostaa esille kuljetukset, ruokahuollon ja yksityisteiden ylläpidon. Ne vaativat rationalisointia.
"Käytämme vuodessa kolmen veroprosentin verran rahaa yksittäisten henkilöiden kuljettamiseen saamaan palveluja", Daavittila havainnollistaa.
Kaupungin kontolla on 600 kilometriä teitä. Yksityiset tienhoitokunnat ovat tottuneet siihen, että kaupunki hoitaa tiet. Se ei ole Daavittilan mukaan järkevää, sillä teiden hoitoon on saatavissa valtion tukea, mutta kunta ei voi sitä hakea.
Tienhoitokuntien pitää Daavittilan mukaan jatkossa olla oma-aloitteisempia. Kaupunki voi silti edelleen tukea toimintaa.
Rahaa tienhoitoon palaa miljoona vuodessa, eli yhden veroprosentin verran.
Artikkelin lähde Kaleva