Artikkelin lähde Kaleva
Tiina Juujärvi Kaleva
Oulu Kun Kaakkurin Sirius-kerrostalon hissinovet menevät kiinni, ne aukeavat noin 25 sekunnin jälkeen 12. kerroksessa.
Siellä, Oulun korkeimman asuintalon ylimmässä kerroksessa, asuu yhdeksän ihmistä. Siriuksen räystäskorkeus on 38,5 metriä ja maston korkeus 53,5 metriä. Ylimmän kerroksen asukkaista avaa oven yksi, Harri Hautala.
Kun Hautala palasi vaimoineen Pohjois-Pohjanmaalle vuonna 2002, Oulujoen rantaan suunniteltu omakotitalo kaatui rakennusluvan puuttumiseen.
He asuivat keskustan kerrostalossa, kun eräs sunnuntai vaimo oli ottamassa nokosia. Hautala avasi lehden ja huomasi rakennusyrityksen alkavan rakentaa Kaakkuriin kaupungin korkeinta asuinrakennusta.
Hautala marssi suoraa päätä yrityksen toimistoon ja sanoi varaavansa yläkerran huoneiston, jos niitä on vapaana. Hän oli ensimmäinen, joka teki varauksen.
"Kun tulin kotiin, sanoin vaimolle, että nyt ollaan hankittu koti", Hautala virnistää. Vaimo oli onneksi tyytyväinen valintaan.
Oulussa ei ole mäkiä, ja rakennukset ovat matalia verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin.
Korkeana rakentamisena pidetään Oulussa yhdeksänkerroksisia tornitaloja, kun muualla raja on 12 kerrosta ja Helsingissä 16 kerrosta.
Jos katsoo kaupungin siluettia mereltä, korkeimpia kohtia ovat asuintalojen sijaan teollisuuspiiput, voimalat ja vesitornit.
Korkea rakentaminen on erittäin kallista, mutta siitä ollaan yhä kiinnostuneempia, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klami kertoo.
"Korkeat rakennukset ovat tehokkaita ja lisäksi kaupunkikuvallisesti hyviä maamerkkejä", Klami sanoo.
Seuraavat 12-kerroksiset rakennukset ovat Galleria-kortteli sekä Rautatienkadun ja ratapihan väliin valmistuva Resiina-kortteli.
Tornitaloja nousi eniten 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin niitä rakennettiin Kontinkankaalle, Intiöön, Tuiraan ja keskustaan. Sitä ennen niitä oli tehty Toivoniemeen.
Kaupungin korkein asuinrakennus on vielä Kaakkurin Sirius-talo. Kaikki tornitalot paitsi Kaakkurin Sirius sijaitsevat kolmen kilometrin säteellä ydinkeskustasta.
Korkeat asuintalot sijoitetaan usein korostamaan tärkeitä paikkoja, kuten keskuksia, siltoja tai liikenteen solmukohtia. Katukerroksista tehdään ihmisiä aktivoivia paikkoja, kuten liikkeitä tai palveluita.
Tavallisiin jalankulkijoihin tornitalot vaikuttavat varjoilla ja tuulella.
"Yksi korkea rakennus maisemassa lisää myös tuulisuutta sen ympärillä. Tuulien kulkeutumista voi ohjata vaikka istutuksilla tai suojarakenteilla", Klami kertoo.
Hautaloiden asunnossa tuntuu lämpimältä. Suuri osa asunnon seinistä on ikkunaa, joista porottaa nyt aurinko.
Keittiöstä ja parvekkeelta näkyy kerrostaloja ja valjuja puun runkoja. Kesällä puista tulee niin vihreitä, että ne peittävät ylhäältä katsottuna näkymän tielle.
Olohuoneesta näkyy ensin ostoskeskuksen kattoa ja parkkipaikkaa, mutta takana siintää valkea Kempeleenlahti. Juuri sen ikkunan edessä vieraat yleensä seisoskelevat pitkään.
Kempeleenlahdelta erottuu talvisin pieniä pisteitä eli hiihtäjiä ja kesällä veneitä ja purjeveneitä. Myrskyissä voi erottaa vaahtopäitä.
"Parasta tässä on vuodenaikojen vaihtuminen. Kesällä on laajalti vihreyttä, ja meri on sininen. Syksyllä on silmänkantamattomiin kirkkaita värejä. Nyt on tympein vaihe, kun puissa ei ole vielä lehtiä", Hautala kertoo.
Huoneistosta näkee kaikkiin ilmansuuntiin paitsi itään. Ylhäältä huomaa selvästi, kuinka jossakin sataa vettä kaatamalla samalla, kun keskustassa paistaa aurinko.
Pimeällä näkyy lennonjohtotornin ja lentokentälle kääntyvien koneiden valoja ja tähtitaivas. Se sopii Hautalalle, joka harrastaa tähtitiedettä ja maailmankaikkeuden ihmettelyä.
Artikkelin lähde Kaleva