Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Miten paljon on mahdutettu pieneen huoneeseen mappeja ja kirjoja! No, jos on ammatiltaan kasvimuseon preparaattori, kirja- ja paperipinot kaiketi kuuluvatkin asiaan?
Oulun yliopiston kasvimuseon preparaattori Lassi Kalleinen, 61, nyökkää. Hän kertoo käsittelevänsä työssään suuria aineistoja.
"Tämä on pääasiassa tietokantatyötä. Kesäisin tietenkin joutuu menemään myös maastokeikoille."
Äänensävystä päätellen nuo maastokeikat eivät ole välttämättä lainkaan vastenmielisiä.
Äkkiä ajatellen Kalleinen vaikuttaa ihmiseltä, joka viihtyy paremmin luonnossa tai papereiden parissa kuin - sanotaanpa nyt vaikka esittämässä runoja elävän yleisön edessä.
Ja kuinka väärässä sitä voi ensiolettamalla ollakaan!
Lassi Kalleinen nimittäin sattui voittamaan Runopuulaakin eli lavarunouden Pohjois-Suomen aluekarsinnan, jonka Huutomerkki ry järjesti viikonvaihteessa ravintola Tubassa Oulussa.
Lavarunouden Suomen mestaruuden vuosina 2006 ja 2007 voittanut oululainen Jouko Saksio kommentoi Kalevalle Kalleisen suoritusta toteamalla, että tämä "humanisoi kasvikunnan siirtämällä ihmisten kompastelut ja keppostelut sujuvasti flooraan sen laajimmassa merkityksessä, mikrobeja unohtamatta. Hänen musta huumorinsa oli vihertävää, muttei vihreää."
Oulun-tuomariston esiintymisellään vakuuttanut mies jatkaa valtakunnalliseen loppukilpailuun Kuopioon, missä lajin Suomen mestari valitaan 14. kerran.
Sen kisan voittajaa puolestaan odottaa kutsu Poetry Slamin maailmanmestaruusmittelöön Pariisiin.
Mutta eipä mennä asioiden edelle. Kalleinen sanoo tällä haavaa valmistautuvansa Kuopio Festivalsin järjestämään SM-kisaan, joka pidetään 24. toukokuuta.
"Lähinnä nyt opettelen ulkoa runoja, joita esitän siellä."
Runopuulaakissa osanottajat esittävät itse kirjoittamiaan runoja, ja esityksen kesto on rajattu kolmeen minuuttiin.
Kalleinen myöntää, että lavarunous on hänelle uusi aluevaltaus. Sitä vastoin runous ei ole sitä ensinkään.
Kalleinen on julkaissut vaimonsa Leena Holmströmin kanssa jo useampia runokirjoja omakustanteina.
"Vaimo harrastaa enemmän valokuvausta, ja minä olen vuosikaudet kirjoittanut runoja hänen kuviinsa. Tähän saakka kirjoja on tehty lähinnä omaksi ja tuttavien iloksi. Nyt on alettu tehdä yhdessä lisäksi runovideoita", Kalleinen paljastaa.
Runosuonensa Kalleinen luonnehtii alkavan pulputa ihan tuosta vain, kun tulee törmänneeksi uusiin näkökulmiin esimerkiksi netistä tietoa hakiessaan.
Lavarunouden aluekarsinnassa Kalleinen lähti liikkeelle lorulla kasvitaudeista, jotka ovat hänen mukaansa saaneet ajankohtaista geopoliittista sisältöä, ja jatkoi runolla terveysvalistuksesta, joka on miehen mielestä ottamassa uskonnon aseman hyvän elämän, syyllisyyden ja häpeän määrittelyssä.
Kuopiossa hän aikoo esittää näiden lisäksi vielä pari henkilökohtaista runoa elämän käännekohdista.
Käännekohtia - niitä preparaattori Kalleisen elämästä löytyy monenlaisia. Mainittakoon vaikkapa se, että mies ennätti toimia hyvän aikaa kirjallisuudentutkijana ennen kasvimuseolle päätymistään 1990-luvun lopussa.
Kasvit alkoivat vetää puoleensa muun muassa siksi, että niiden parista irtosi paremmin töitä.
Tuossa vaiheessa Kalleinen oli opiskellut yliopistossa kirjallisuutta, sosiologiaa ja tiedotusoppia.
Vaikka varsinaista luonnontieteilijän koulutusta miehellä ei ole, hän on suorittanut muun muassa luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon.
Mainittakoon myös, että taiteellisuus kulkee Kalleisen suvussa vähän kuin verenperintönä. Lassi Kalleisen isä Arvo Kalleinen toimi näyttelijänä ennen kuin päätti ryhtyä harjoittamaan porvarillista rakennusmestarin ammattia.
Arvo Kalleinen tunnettiin myös runonlausujana, ja hän toimi jonkin aikaa myös muun muassa Oulun seudun lausujien puheenjohtajana.
Muutama päivä sitten videoteoksistaan Ars Fennicalla palkittu Tellervo Kalleinen puolestaan on Lassi Kalleisen veljentyttö.
"Minua itseäni vain jotenkin niin viehättää ajatus, että runous kuuluu kaikille. Ja lavarunous on mahtavaa siksi, että sinne yleisön eteen saa mennä esittämään kuka tahansa mitä tahansa", Lassi Kalleinen sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva