Hittipotentiaalia hakemassaMusikaaliin haetaan hittipotentiaalia

Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Tätäkö musiikkitunnit nykyään ovat: oppilaat istuvat tuoleilla sormeilemassa tablettitietokoneita, ja kitarat, rummut, kosketinsoittimet, tamburiinit ja muut instrumentit saavat olla kaikessa rauhassa luokan nurkassa ja seinillä vähän kuin muistoina vanhoista hyvistä ajoista?
"Kyllä niitä oikeitakin soittimia vielä tarvitaan ja käytetään", vakuutta musiikin lehtori Miika Saarikoski Laivakankaan yhtenäisperuskoulusta Oulun Jäälistä.
Saarikoski aloittelee oppituntia musiikin valinnaisaineekseen ottaneiden kahdeksasluokkalaisten kanssa.
Isommassa, kuten tässä noin 20 oppilaan ryhmässä, tabletit ovat opettajan mielestä käteviä.
"Esimerkiksi silloin, kun tehdään kappaleiden pohjia eli sointukiertoja tai kun perehdytään vaikkapa kosketinsoittimiin."
Laivakankaan koulussa musiikin valinnaisryhmän opetusohjelmaan kuuluu musikaali, joka esitetään keväällä yhdeksännen luokan lopussa.
Nyt koolla oleva ryhmä tekee kymmenkunta kappaletta sisältävän musikaalinsa hieman toisella tapaa kuin aiempien vuosien ryhmät. Se on mukana Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teoston Biisipumppu-projektissa, johon on valittu kaikkiaan 13 koulua eri puolilta maata.
"Tällä kertaa oppilaat tekevät kaiken itse eli musikaalin käsikirjoittamisen ja esittämisen lisäksi he säveltävät, sanoittavat ja sovittavat sen biisit. Tosin Kiimingin yläasteen aikoina tehtiin kerran niin, että oppilaat osittain sanoittivat musikaalin kappaleita ja minä sävelsin ne."
Sattumoisin juuri tuon musikaalin peruja on Saarikosken säveltämä ja sanoittama kappale Pissikset. Siitä tuli vähän myöhemmin Youtube-hitti Lissut-duon eli Mitra Kaislarannan ja Tiia Erämeren esittämänä.
"Sitähän ei vielä tiedä, millaisia biisejä tästä tulevastakin musikaalista syntyy - ja ties vaikka hittejä!"
Teoston osuus Biisipumpussa alkaa valjeta oppilaille viimeistään siinä vaiheessa, jos projektin aikana syntyneitä kappaleita päätyy vaikkapa radiosoittoon. Julkisesti esitettävistä kappaleista maksetaan esityskorvauksia, ja tätä varten Teoston teostietokannassa pitää olla tiedot teoksista ja niiden tekijöistä.
Biisipumppuun kuuluu sekin, että tunnetut musiikintekijät jalkautuvat projektissa mukana oleviin kouluihin kertomaan biisiensä syntyvaiheista. Samalla he opastavat oppilaita musiikin tekemisessä.
Teoston Laivakankaalle valitsemat kummit, sanoittaja Saara Törmä ja säveltäjä Aku Rannila, ovat tehneet kappaleita muun muassa Jesse Kaikurannalle, Laura Närhelle ja Antti Tuiskulle.
"Porukka oli ihan fiiliksissä, kun biisinäytteet alkoivat soida", Miika Saarikoski muistelee.
Kati Visurille jäi kummien vierailusta ja heidän kertomastaan mieleen esimerkiksi se, että hyvältä kuulostava kappale voi syntyä ihan vain kokeilemalla erilaisia juttuja.
Nuottejakaan ei välttämättä tarvitse tuntea.
"Minulle jäi mieleen se, kun he sanoivat, ettei sitä ikinä itse tiedä, mistä lopulta tulee hitti", Joona Tolonen sanoo.
Laivakankaan kahdeksasluokkalaisten musiikin valinnaisryhmä on jo päättänyt tekeillä olevan musikaalin aihepiirin, joka on erilaisuus ja sen hyväksyminen.
Käsikirjoituksen ja biisien teko alkavat toden teolla ensi syksynä. Tarkoitus on, että Törmä ja Rannila tulevat käymään koululla uudemman kerran syksyllä.
Ryhmässä on tehty jo jonkin verran sanoitusharjoituksia sekä kokeiltu sointukiertojen tekoa. Monet oppilaista ovat myös alkaneet kerätä ja kirjoittaa ideoita tai tekstinpätkiä muistivihkoihinsa.
Näin kertovat tekevänsä esimerkiksi Wenla Vierimaa, Iida Saukko ja Elisa Marjamaa.
Vierimaalla on mielessä kappaleaihiokin.
"Rauhallinen biisi, joka kertoo tytöstä, jota aletaan kiusata. Näkökulma olisi tytön: miltä tuntuu, kun jätetään yksin."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva