Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Viime viikolla television Venäjä-illassa iskettiin toisia vastaan myös historiallisin kortein.
Dosentti Johan Bäckman muun muassa vihjaili löytäneensä kirjoitusvirheitä ja muita pikku epätarkkuuksia Vladimir Iljits Leninin antamasta Suomen itsenäisyyden tunnustuksesta.
Kohudosentti viestitti verkkoblogissaan, että asiaan vielä palataan. Ohjelmassa Bäckmanilta tivattiin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Uhkaileeko hän tunnustamisen peruuttamisella?
Kuten Bäckmanille ohjelman aikana huomautettiin, tällainen historian tosiasioilla jossittelu ja pelaaminen ei loppujen lopuksi johda mihinkään.
Leniniin liittyen olisi hedelmällisempää pohtia vaikka kalajokisten Rahjan veljesten, Jaakon (1872-1926), Jukan (1887-1920) ja ennen muuta Einon (1885-1936) vaikutusta 1900-luvun alun Suomen, Venäjän ja sitä kautta välillisesti koko maailman historiaan.
Veljesten tarinasta käy hyvin ilmi nimenomaan se, miten Venäjän poliittisessa vaikutuspiirissä yksittäiset ihmiset ja teot liittyivät toisiinsa jo sata vuotta ennen nykyistä Ukrainan kriisiä.
Jospa Lenin tunnustikin Suomen itsenäisyyden siksi, että hän oli Rahjojen läheinen ystävä ja piti suomalaisia ylipäänsä hyvinä tyyppeinä.
Rahjan veljesten historiaa harrastusmielessä tutkinut, Oulusta lähtöisin oleva, kirkkonummelainen diplomi-insinööri Jaakko Rahja.
Hän julkaisi hiljattain aiheesta pienen omakustanteen Rahjan veljekset, jota hän jakaa halukkaille sähköpostilla ilmaiseksi.
Jaakko Rahja itse ei kuulu veljesten kommunistisukuun. Päin vastoin, vanhimmat oululaiset saattavat muistaa hänet 1970-luvulta ja 1980-luvun alusta Kokoomuksen opiskelija- ja kunnallispoliitikkona.
"Kalajoelta ovat lähtöisin kolmet eri Rahjat. Tietysti, jos mentäisiin satoja vuosia taaksepäin, saattaisi yhteisiä sukulaisiakin löytyä. Mutta osittain siksi minua kiinnosti tietää, keitä tunnetut veljekset olivat ja mitä he saivat aikaan", Jaakko Rahja kertoo.
"Varsinkaan nuorempi polvi ei tunne Rahjan veljeksiä. Historian tutkijatkin ovat yleensä törmänneet heihin muiden tutkimusten ohessa. Jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan, silloin varmasti tietäisimme heistä paljon enemmän."
Historian alkupisteeksi pitäisi Bäckmanin logiikalla nimetä Rahjan veljesten isoisän isän Aapo Matinpoika Mikkolan muutto Lohtajan Alaviirteeltä Kalajoelle Tyngänkylään 1836.
Samassa yhteydessä perheen sukunimi muuttui talon nimen mukaan Rahjaksi.
Kalajoelta Rahjat lähtivät 1870-luvulla pariinkin eri otteeseen matkatöihin Pietariin, mikä oli siihen aikaan tavallista. Pysyvä muutto keisarikunnan pääkaupunkiin tapahtui 1876.
Suomen sisällissodassa Eino ja Jukka Rahja olivat punaisten johtohahmoja. Jaakko haavoittui 1920 niin sanotun Kuusisen klubin puhdistuksissa
Sodan aikana Eino Rahja onnistui muun muassa toimittamaan punaisille aseita ja ammuksia sekä 4 000 kilometrin päästä Siperiasta junalastillisen viljaa. Antti Tuuri on kirjoittanut aiheesta kirjat Suuri asejuna Pietarista (Kustannus HD, 2006) ja Suuri viljajuna Siperiasta (Kustannus HD, 2009).
Jukka Rahja oli niin ikään tärkeä välittäjä punaisten asehankinnoissa Venäjältä.
Eino Rahja teki myös suunnitelman marsalkka Mannerheimin murhaamiseksi paraatin aikana Tampereella keväällä 1920, mutta attentaatin toimeenpanijaksi valittu jänisti viime hetkellä.
Eino ja Lyydia Rahja tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että he auttoivat 1910-luvun alussa monin eri tavoin Leniniä ja hänen puolisoaan Nadežda Krupskajaa.
Jälleen voimme vapaasti jossitella: Ellei Eino Rahja olisi 1917 onnistunut salakuljettamaan Leniniä Suomesta Pietariin vallankumousta tekemään ja toiminut muun muassa hänen henkivartijanaan, bolševikkijohtaja ei ehkä olisi koskaan päässyt tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä.
Ilman Rahjan veljeksiä Suomen sisällissodastakin olisi voinut muodostua lyhyempi kahakka.
Tänä päivänä konkreettisin muisto Rahjoista, veljesten hautakivien lisäksi, on rähjäinen Rahjan kylä Pietarin lähistöllä.
Artikkelin lähde Kaleva