Artikkelin lähde Kaleva
Mirja Niemitalo Kaleva
Oulu EU:n aluekehityspolitiikka ohjaa alueille suoraa investointitukea, joka muuten jäisi saamatta. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju pitää rakennerahoja suorastaan siunauksellisina.
"Rakennepolitiikka on palvellut pohjoisia alueita hyvin. En usko, että kotimaisella politiikalla olisi päästy vastaavaan", Harju toteaa.
Pääosin pohjoisten olosuhteiden perusteella saatavien rakennerahojen käyttö pakottaa valtion ja kunnat osallistumaan aluekehittämiseen.
Järjestelmä edellyttää, että EU-rahoituksen lisäksi hankkeille on saatava yleensä yhtä paljon julkista kotimaista rahaa. Harju huokaa, että voi vain kuvitella, mitä heikossa budjettitilanteessa muuten tehtäisiin.
Harjun mukaan yksityisen sektorin työpaikat Pohjois-Suomessa ovat EU-jäsenyyden aikana kaksinkertaistuneet, samaan aikaan kuin julkisen sektorin työpaikkoja on vähennetty.
Aluepolitiikassa EU-jäsenyys on tuonut maakuntiin vakautta ja ennakoitavuutta. Samalla alueellinen päätöksenteko on vahvistanut otettaan tsaarin ajoilta periytyvän keskitetyn keskushallintokulttuurin tilalle.
"Emme enää ole samalla tavalla hallintoalamaisia kuin ennen, vaan meillä on aiempaa enemmän sananvaltaa keskushallinnon suuntaan", Harju toteaa.
Vastaavasti valta on tuonut vastuuta aluekehittämisestä. Harjun mukaan kaikki eivät ole huomanneet, että ongelmatilanteessa pitää kääntyä oman alueen päättäjien puoleen sen sijaan, että huudetaan valtiota apuun.
Alueellinen edunvalvonta on tuonut pohjoiset alueet yhteen yli rajojen. Harjun mukaan edellisen ohjelmakauden alkaessa Pohjois-Suomi yhdessä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan kanssa pohjustivat Brysselissä seuraavaa ohjelmajaksoa.
"Harvan asutuksen kriteeri saatiin uuteenkin ohjelmaan ja kaksi kolmasosaa Suomen rahoista tulee sillä perusteella."
Seuraavalla kaudella Harju ennakoi, että ohjelmassa korostuvat pohjoisuus ja arktiset luonnonvarat. Harju pitää suurena etuna sitä, että asioista voidaan keskustella suoraan Brysseliin Helsingin ohi.
"Alueellinen Eurooppa tarkoittaa, että alueilla on voimakas puhevalta Brysselin päähän ohi kansallisten hallintorakenteiden."
Suomen tuen perusteina ovat pitkäaikaiset syrjäisestä maantieteellisestä sijainnista ja harvasta asutuksesta johtuvat haittatekijät.
Lisäksi Ouluun saatiin viime vuonna varoja Euroopan globalisaatiorahastosta. Vajaa kaksi vuotta sitten Oulu nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Nokian aiheuttaman murroksen takia.
Huomattava osa muutosrahoituksesta tulee rakennerahoista. Niillä on perustettu muun muassa Kaato-hanke, joka pyrkii houkuttelemaan ulkomaisia ict-yrityksiä Ouluun.
EU:n aluepolitiikan merkityksen voi tiivistää investointipolitiikaksi, jolla ryyditetään työpaikkojen luomista, talouskasvua ja elämänlaatua. Ohjelmapohjainen kehittäminen tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä.
Viime syksynä yritystukilakiin saatiin ankaralla lobbauksella Oulu-pykälä, joka mahdollistaan startupien pääomittamisen EU:n aluekehitysvaroilla.
Artikkelin lähde Kaleva