Artikkelin lähde Kaleva
Anne Helaakoski
Pekka Peura kuvat
Kaleva
Oulu Tiistaina puoliltapäivin näyttää ensi vilkaisulla, ettei Peltolassa liiku juuri kukaan. Ravintola Katrillikin Peltolankaarella aukeaa vasta kello 16. Illaksi luvataan karaokea. Samassa rakennuksessa olevan Kastellin apteekin ovi käy harvakseltaan.
Rauhallisuus ei sinänsä siihen aikaan päivästä ole mikään ihme. Peltolan noin 1 700 asukkaasta 1 300 ovat 19-64-vuotiaita. Siis töissä tai opiskelemassa.
Rauhallisuus on itse asiassa asuinalueen vetonaula. Sitä mieltä on ainakin kohta viisi vuotta Peltolassa asunut Arja Haapaniemi.
"Tulimme tänne, koska alue vaikutti rauhalliselta, ympäristö on mukava, ja sopiva asuntokin löytyi. Meillä oli silloin yksi lapsi, jolle tuntui löytyvän hyvin leikkikavereita. Vaikutelma piti paikkaansa."
Nyt lapsia on kolme, ja asunto on käymässä pieneksi. Peltola on kuitenkin niin hyvä asua, ettei pois ole lähdetty.
"Täältä on lyhyet matkat, ja palvelut lähellä. Ja keskustaankin pääsee kävelemällä."
Haapaniemi asuu Peltolan uudemmalla puolella, jonne 1990-luvulla rakennettiin asuinkerrostaloja. Alueen asukkaina on paljon lapsiperheitä ja opiskelijoita. Väki on sangen nuorta.
"Omakotitaloalueesta en kyllä tiedä."
Omakotitaloalue, eli Vanha Peltola rakennettiin "piirin" eli piirimielisairaalan edustalle sotien jälkeen 1940-1950-luvuilla. Alue sijaitsee Peltolan kaakkoiskulmassa ja käsittää pieniä, noin 80 neliön kokoisia taloja, vieri vieressä pienine pihoineen.
Kaarikujalla 87-vuotias Klaara Ahola on petkeleen ja harjan kanssa pihahommissa. Neljä vuotta sitten leskeksi jäänyt Ahola kertoo asuneensa Peltolassa 56 vuotta.
"Kolme vuotta asuttiin Kemiran asunnossa, muttei tykätty asua vuokralla. Tämmöisen mökin sitten hankimme. Tämä on ihanan rauhallinen paikka asua. En lähde täältä kuin hautaan."
Karjalan evakkoja oleva Ahola muutti Ouluun heti koulun jälkeen. Hän pääsi piirimielisairaalaan puutarhuriksi, ja toimi samassa työssä tasan 30 vuotta. Ensin apulaispuutarhurina, sitten viimeiset kymmenen vuotta vastaavana puutarhurina.
"Meillä oli isot kasvimaat. Viljelimme tomaattia ja kurkkua sekä kukkia. Ne myytiin piirille, missä oli iso kulutus. Jos jotain jäi yli, ne myytiin torilla. Ja ohikulkijat kehuivat aina piirin puistoa. Oli hyvä tuuri, kun piirille pääsin."
Nykyään entisen piirimielisairaalan tiloissa toimii kaupungin virastoja sekä Oysin psykiatrian klinikan tiloja.
Sairaalan puistoalueesta lohkaistiin vuonna 1999 osa työpaikka-alueeksi, ja siihen rakennettiin Nokian Oulun päärakennus.
Kun Aholat aikoinaan muuttivat Peltolaan, talo oli niin rempallaan, että siihen piti vaihtaa sähkö- ja vesijohdot, sekä ovet ja ikkunat. Pikkuhiljaa taloa korjattiin, ja laajennettiinkin hiukan, kuten myös naapuritaloille on tehty.
Nykyään Aholaa auttaa pihahommissa naapurinpoika, ja muutenkin lähinaapurit ovat mukavaa ja avuliasta väkeä.
"He aina kyselevät, pitäisikö lähteä kauppaan, mutta minä sanon, että kävin jo rollaattorilla", hän kertoo.
Artikkelin lähde Kaleva