Puheenjohtaja
Wallinilta ja monilta muilta on päässyt unohtumaan, että varallisuus on peräisin sadoilta eri lahjoittajilta. Osa lahjoittajista on jopa määrännyt tarkkaan, miten omaisuutta pitää hoitaa.
Tiukan määräyksen antoivat oululaiset konsuli
Ruotsinkieliset kulttuurijärjestöt ovat yhä Nokia Oyj:n toiseksi suurin omistaja, mutta vuosikertomukset kertovat osakkeiden määrän laskeneen vuosi vuodelta. On ilmeistä, että Nokian osakkeita on myyty.
Pentzinien lahjoitus takasi 4,2 prosentin omistusosuuden Suomen Gummitehtaaseen. Nokiaksi muuttuneesta yhtiöstä Svenska Littaratursällskapet SLS omisti 1966 vielä 3,7 prosenttia. SLS hoitaa Kulturfondenin sijoitustoimintaa.
Nokian vuosikertomuksen 2009 SLS:n omistusosuus Nokiasta oli enää 0,38 prosenttia. Oululaisten Pentzinien tarjoama pesämuna 4,2 prosentin osuus on huvennut 80 vuodessa alle kymmenesosaan.
Erityisen voimakas "hävikki" Nokian omistusosuudessa on tapahtunut juuri yhtiön nousun vuosina. Nokian vuosikertomuksesta 1994 näkee, että SLS omisti vielä 1,3 prosenttia "myyntikiellossa olevista" Nokian osakkeista.
Vuosina 1987-2003 Oulun ruotsinkieliset saivat Pentzinien rahastosta tukea ainoastaan 900 000 euroa. Esimerkiksi 1991 tuki oli vaivaiset 2 500 euroa!
Svenska Privatskolanin
Kiinnostus Oulun suuntaan heräsi hieman vasta, kun Pentzinien hulppeat Nokia-miljoonat nousivat julkisuuteen 2000-luvun alussa. Tuolloin sivulauseissa mainittiin Pentzineille tärkeä Oulu.
Oulun yliopisto ei saanut euroakaan, kun Svenska Kulturfonden jakoi 8 miljoonaa euroa suomalaisille yliopistoille viime vuonna yliopistojen pääomiin.
Saajina olivat Åbo Akademi 4 miljoonaa euroa, Helsingin yliopisto 2 miljoonaa, Svenska handelhögskolan 1,5 miljoonaa ja Aalto-yliopisto 500 000 euroa.
Ruotsinkielisten kulttuurijärjestöjen sijoitustoiminnasta jaettava rahasumma on kasvanut 1990-luvun puolivälistä parhaimmillaan 38 miljoonaan euroon 2008, kun 1995 jaossa oli vaivaiset 2 miljoonaa euroa. Viime vuonna jaettiin 33 miljoonaa euroa. Yksin Nokian osingoista oli kertynyt 6 miljoonaa euroa.
Viime vuosien tuottoero paljastaa, kuinka merkittäviä ovat olleet suomenruotsalaiselle kulttuurivarallisuudelle Nokian nousu sekä Pentzinien osakkeiden osingot ja mahdolliset osakkeiden myyntitulot.
Jos Pentzinien lahjoittamasta omistusosuudesta olisi pidetty kiinni, ruotsinkielisillä kulttuurijärjestöillä olisi tänään salkussaan yli 150 miljoonaa Nokian osaketta nykyisen 14 miljoonan sijaan.
!Viime vuonna rahaa saivat Åbo Akademi, Helsingin yliopisto, Svenska handelhögskolan ja Aalto-yliopisto.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>