Pariskunta esittelee keittiön pöydän ääressä perunapellosta vuosien varrella löytyneitä vanhoja rautakuulia ja kolikoita. Löytöjä on tullut vastaan myös nurmikkoa haravoidessa.
"Kun tontilla tulee touhuttua, asioita katsookin koko ajan aivan erilaisella mielellä kuin jossakin muualla. Jos joku kivi tulee vastaan, tulee sitä ensimmäiseksi hieman varmuuden vuoksi koputeltua", Reija Laurukainen sanoo.
Veikko Laurukainen luonnehtii elämää aarteen etsimiseksi. Taistelualue on toki sen verran laaja, että löytymättä on vielä melkoinen määrä Suomen sodan aikaista rautaromua.
"Kun ikää tulee enemmän, osaa historiaa myös enemmän arvostaakin. Nuorempana ei ehkä asioita pysty niin hyvin hahmottamaan", miettii Veikko Laurukainen.
Reija Laurukaisen mukaan joskus tulee itsekin leikittyä ajatuksella siitä, millaista näillä seuduilla olisi asua, jos Suomi olisikin aikoinaan jäänyt Ruotsin vallan alle.
"Sitä saakin hiukan miettiä, mutta minusta tuntuu, etteivät asiat välttämättä näin hyvin olisi", jatkaa Veikko Laurukainen ajatusta.
Siikajoki-seuran puheenjohtajan
"Kyllä siinä nytkin voisi pienen kahakan pitää, jos olisi aikaa ruveta tappelemaan", arvelee Veikko Laurukainen.
Siitä kertovat Siikajoen ja Revonlahden taistelujen muistomerkit, pappilan seinästä löytynyt suomalaisten ampuma tykinkuula.
Kiviniitty muistuttaa kuitenkin, että juhlimisessa kysymys ei ole sodankäynnin kunnioittamisesta, vaan sen merkityksestä Ruotsin vallan loppumisena ja Venäjän vallan alkamisena.
"Historioitsija luonnehtii Suomen sotaa ensimmäiseksi taisteluksi, josta alkoi Suomen itsenäisyyden tie. Mielestäni siinä näytettiin myös molemmille osapuolille, että suomalaisilla taistelijoilla on sisua."
Suomen sodan merkityksestä suomalaisille on myös hyvä kertoa nuorille. Yksi tapa se, että nuoret osallistuvat 200-vuotismuistojuhlan näytelmän tekemiseen.
"Heille jää hyvä kuva silloisesta tilanteesta, kun he myös itse ottavat selvää asioista."
Uudenmaan Rykmentin panos Siikajoen taistelussa oli ratkaiseva, sen vuoksi 18. huhtikuuta on Uudenmaan prikaatin vuosipäivä. Joukko-osaston risti on nimetty Siikajokiristiksi.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>