"Propellihattuyksikkö olisi tarpeen vähän joka paikassa. Heillä olisi rajattomat valtuudet tehdä asioita omassa piirissään sillä tavoin kuin parhaaksi näkevät. Sieltä pörähtelisi mitä villeimpiä ajatuksia. Monet niistä eivät johtaisi mihinkään", Abrahamsson hahmottelee.
Hänen mukaansa Oulussa tarvittaisiin uudenlaista dynamiikkaa ja yllättäviä ehdotuksia. Ympäristö ei välttämättä ole niin suotuisa uusille, jopa hulluiltakin kuulostaville ajatuksille kuin luulisi. "Tutkijoillekin pitäisi suoda erilaisuutta eikä mitoittaa kaikkea kaavojen mukaan. Luovuutta ei voi kaavallistaa."
Oulussa on ollut muista poikkeavia toimintamalleja.
"Mutta olemmeko me nyt harmonisoitumassa valtakunnalliseen tekemiseen? Prosesseja ei voi kopioida. Esimerkiksi Piilaakson toimintamalleja ei voi suoraan siirtää Suomeen. Toimintamalli pitää synnyttää ja sitä pitää kehittää nopeasti muutellen."
"Me voisimme hyvin viisinkertaistaa niiden lukumäärän. Se on prosenteissa paljon, mutta määrät ovat kohtuullisen vaatimattomia. Jos yhdestä nostetaan viiteen, se ei ole vielä paljon", Pekka Abrahamsson sanoo.
"Yhdenkään tutkimushankkeen kirjattuna tavoitteena ei yleensä ole se, että tästä tulee spin-off. USA:ssa MIT:ssä tavoitteena on spin-off, ja sitten palataan taas tutkimukseen tekemään uutta asiaa."
Tutkijoille olisi myös terveellistä olla vuorovaikutuksessa yritysten kanssa. Soveltavan tutkimuksen tulosten olisi tarpeen päätyä myös konkreettiseen toteutukseen asti.
Tutkimuksen puolella on vieläkin suuri hetki, kun saadaan projekti pystyyn ja rahoitus hankittua. Silloin sikareita sytytellään. Projektin saaminen on kuitenkin pienin välietappi, vaikka onkin tärkeä.
"Pyrkimys, halu ja kyky päästä läpimurtoihin. Onko kaikilla tutkimuksessa halua tehdä läpimurtoa, ja onko Oulun alueella riittävästi kykyä tehdä sitä ja miten sen läpimenoa voitaisiin tukea?" Abrahamsson kysyy.
Abrahamssonin mielestä ulkomaisten tutkijoiden määrä pitäisi ehdottomasti saada nousemaan Oulussa. Ouluun pitäisi myös houkutella systemaattisesti tieteellisiä huippukonferensseja.
"Silloin saadaan niin sanotut intiaanipäälliköt eli gurut paikalle."
Abrahamsson ei näe minkäänlaista estettä sille, etteikö Oulusta voisi tulla vetovoimainen paikka esimerkiksi tietokone- ja nettipelien kehitykselle.
"Uutta Nokiaa ei tarvitse tavoitella, vaan esimerkiksi internetissä sosiaalisessa mediassa (YouTube ja vastaavat) on kultamunia. Siellä on tehty lyhyessä ajassa miljardien arvoisia omaisuuksia nopealla tuotekehityksellä."
Oulussa syntynyt, Rovaniemeltä kotoisin oleva Abrahamsson opiskeli Oulun yliopistossa 1990-luvulla ja oli töissä ohjelmistoalan yrityksessä. 1990-luvun lopulla hän siirtyi yliopiston tutkijaksi. Hän väitteli tohtoriksi ohjelmistoprosessien kehittämisestä 2002 ja siirtyi sitten VTT:lle.
"On mulle joku sanonut Euroopassa, että karkaa nopeasti Oulun alueelta, ei siellä voi tehdä suuria asioita. Mutta kyllä me ollaan yhtä keskiössä kuin moni muukin paikka."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>