Silti varsinkin suurissa kaupungeissa on vara parantaa asenteita. Eritoten näin on Oulussa, missä ajetaan muuta maata enemmän päin punaista. Vielä viime keväänä tätä kyseenalaista mainetta edusti Tampere.
"On silti turha pitää esimerkiksi päiväkodeissa valistustunteja, jos lapsen päiväkodista hakeva isä ajaa päin punaista. Saa siinä lapsi sitten ihmetellä, että miksi näin, ja kuulla isän selittävän kuinka valon vaihtuminen ei koske meitä."
Rovaniemellä punaista päin ajaminen on ainoana Suomessa lisääntynyt: vuonna 2002 prosenttiluku oli kahdeksan, mutta tänä keväänä 13.
Jokainen päin punaista suoritettu ajo on liikaa, sillä neljännes henkilövahinkoon johtaneista risteysonnettomuuksista sattuu juuri liikennevaloissa. Esimerkiksi vuonna 2001 koko maassa sattui 2 248 henkilövahinkoon johtanutta risteysonnettomuutta, joista siis vajaa 600 sattui liikennevaloissa.
"Päin punaista ajaminen ei ole mikään vahinko, vaan selkeä liikennerikkomus. Selityksenä tarjotaan usein sitä, että punaisiin on epämukavaa pysähtyä tai sitten vedotaan kiireeseen", Rainer Kinisjärvi kertoo. Risteyksen jälkeinen suojatie on tien käyttäjille surmanloukku silloin, kun autoilija ei valo-ohjausta noudata.
Onnettomuudesta tulee vielä tuhoisampi, kun autoilija kiihdyttää päin punaista vauhdilla. On laskettu, että jalankulkijan hengissäselviämisprosentti laskee selvästi, kun autoilijan törmäysnopeus nousee yli 40 kilometriin tunnissa. 60 kilometrin tuntivauhdissa kuoleman todennäköisyys on jo yli 70 prosenttia.
"Oulun muuta maata huonompiin lukuihin vaikuttaa se, että Oulun ydinkeskusta on vanha ja ahdas. Kaupungin rakenne on sellainen, että tänne ei voida rakentaa laajoja vihreitä aaltoja. Ihmiset Oulussa ovat niin tottuneita valojen varoaikoihin, että he ajavat tietoisesti riskejä ottaen", Liikkuvan Poliisin ylikonstaapeli
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>