"Suurin osa uistimista oli hopeisia, mutta eivät ne silti mitään hirveän hintaisia olleet. Kultasepät vain halusivat käyttää ammattitaitoaan kunnon aineisiin. Monelle kultasepälle uistimet olivat kuitenkin merkittävä tulonlähde ja oululaisilla oli rahaa muun muassa tervanmyynnin vuoksi", kalastusvälineiden keräilijä
Jukarainen osallistui viikonvaihteessa Oulussa pidetyille kalastuspainotteisille antiikki- ja keräilymessuille. Suomen kuuluisimmaksi mainitun alan harrastajan tehtävänä oli arvioida Oulun seudulla valmistettuja vanhoja uistimia ja perhoja. Jukaraisen syynättäväksi kannettiinkin monia kalastusvälineiden helmiä.
"Arvioitavaksi tuotiin useita todella mielenkiintoisia uistimia ja yksi uusi tekijäkin kaupungista löytyi", Jukarainen iloitsee messujen annista ja aikoo tulla Ouluun seuraavan kerran jo kuukauden päästä, Erämessuille.
Antiikki- ja keräilymessuilla oli kalastusvälineiden lisäksi keräilyharrastajien katsottavina muun muassa rahoja, postimerkkejä, lasia, posliinia, huonekaluja ja tauluja. Messujen järjestäjinä toimivat Marjakankaan Korukivi sekä
"Koukkuja on kevennetty näistä vanhoista tekeleistä, mutta muuten periaate on sama", Ilkka Jukarainen kertoo ja sanoo, että suurikokoisin koukun varustettuja massiivisia uistimia käytettiin ennen sekä kesällä että talvella.
"Kesällä niillä pyydettiin järvilohta ja talvella pilkittiin".
Suomessa uistinten ja muiden kalastusvälineiden keräilijöitä on tuhansia.
"Mutta minunkaltaisia höyrähtäneitä on vain kymmeniä", Jukarainen hymähtää.
Hän kuuluu kalastusmuseoyhdistykseen, pariin ulkolaiseen keräily-yhdistykseen sekä Helsingissä pari vuotta sitten perustettuun Vanhoihin Vehkeisiin ja Vieheisiin. Jukaraisen kätköistä löytyy tuhansia erilaisia kalastusvälineitä, vaikka hänen mielestään oleellista ei ole määrä, vaan laatu.
"Haaveissa olisi kirjan tekeminen. Lisäksi kaipailen Oulussa 1700-luvulla toimineen
Jos omissa nurkissa pyörii vanhoja uistimia, kannattaa ne tuoda asiantuntijan arvioitavaksi. Hyväkuntoisesta uistimesta keräilijät voivat maksaa kymmeniä tai jopa sata euroa.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>