Sievi-puolueen pääarkkitehti

60-vuotias

Veikko Kalliokoski Sievissä.

Sievin kunnanvaltuuston puheenjohtajan Veikko Kalliokosken puheessa vilahtelevat vielä tiuhaan syntymäkunnan Halsuan murteen merkit, mutta sielultaan hän on perisieviläinen. Peräti 30 vuotta valtuustoa johtanut Kalliokoski on yhtenä ollut luomassa Sievi-puoluetta, jonka saavutukset ovat kiistattomat.

Sievistä on muutaman viime vuoden aikana tullut valtakunnallinen käsite. Nopea teollistuminen, työpaikkojen määrän hurja kasvu ja yrittäjyyden malliesimerkit ovat tuoneet kunnalle kosolti kuuluisuutta.

Veikko Kalliokoski on kiistatta yksi niistä henkilöistä, joiden kädenjälki näkyy Sievin ihmeessä. Tyypillinen sieviläinen vaatimattomuus estää häntä ottamasta kunniaa itselleen, joten hän kiittelee varsinkin paikallisia menestyneitä yrittäjiä.

Kalliokosken ansiot löytyvät kuitenkin kunnan asioiden hoidosta. Kunta on osaltaan vaikuttanut siihen, että yritykset ovat paikkakunnalla pysyneet ja kehittyneet.

”Täytyy tunnustaa, että Sievi-puolue on jossakin määrin minun ja Kankaanpään Heikin (pitkäaikainen kunnanhallituksen puheenjohtaja) käsialaa. Me päätimme yhdessä, että Sievin keskustapuolue ei tee ryhmäpäätöksiä”, Kalliokoski kertoo.

Päätös johti avoimeen kunnallispolitiikkaan, jossa jokainen saa sanoa sanansa ja joutuu muodostamaan itsenäisen mielipiteensä.

”Sillä tavalla jokainen sitoutuu päätöksentekoon”, Kalliokoski toteaa.

Toinen Sievi-puolueen keskeinen periaate on, että vaalien jälkeisestä paikkajaosta sovitaan ilman suhteellista vaalimatematiikkaa.

”Periaatteena meillä on se, että jokaisella valtuuston puolueella on paikka kunnanhallituksen pöydän ympärillä.”

Roolistaan valtuuston puheenjohtajana Kalliokoski sanoo, että se on johtajan rooli.

”Jos sillä paikalla ei ole johtajana, on väärällä paikalla. Johtamisessa tärkeintä on hankkia päätöksentekoon tietoa. Pyrin pitämään huolta siitä, ettei päätöksiä tehdä minkään vouhotuksen tai hurmahengen pohjalta, vaan tiedon.”

Hän sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että sieviläiseen mentaliteettiin ei kuulu vanhojen asioiden penkominen.

”Sellaisella saa helposti aikaan sen, että päätöksenteko sairastaa.”

Veikko Kalliokoski on tullut sieviläiselle ja reisjärviselle maaseutuväestölle todella tutuksi työnsä kautta. Hän on työskennellyt vuodesta 1968 lähtien maaseutukeskuksen neuvojana alueella.

”En pidä piiriagrologi-nimikkeestä, koska se kuulostaa virkamieheltä. Maaseutuneuvoja on parempi titteli.”

Pitkän uransa aikana Kalliokoski on elänyt mukana monessa maaseudun murroksessa. Hän sanoo kokevansa työnsä eräänlaiseksi palvelijan rooliksi, jossa tärkeää on rohkaista viljelijäperheitä tekemään oikeita ratkaisuja.

Käsiteltävät asiat ovat joskus hyvin vaikeitakin. On taloudellisia vaikeuksia, henkistä uupumusta, avioeroja, epävarmuutta tulevaisuudesta.

”En halua toimia niin, että antaisin ihmisille ehdottomia neuvoja, vaan pyrin aina siihen, että viljelijäperhe itse löytää parhaan ratkaisun”, Kalliokoski sanoo.

Myös työn saralta Kalliokosken nimiin voi lukea ison joukon meriittejä. 1960-luvun lopulla Sievin ja Reisjärven maatalouden rakenne oli monilla kehitysmittareilla mitattuna Keski-Pohjanmaan heikoimmasta päästä. Nyt molemmissa pitäjissä on maakunnan elinvoimaisimmat tilat, jos tunnuslukuina käytetään esimerkiksi peltoalaa ja salaojitusten määrää.

Yhteiskunnallisena vaikuttajana Veikko Kalliokosken nimen voi piirtää lukuisten vaikuttajatahojen listaan. Sairaalahallinto ja maakuntapolitiikka ovat niistä ehkä näkyvimmät.

Veikko Kalliokoski on kiistatta yksi Sievin historian näkyvimmistä vaikuttajista. Hän on päättäväinen ja määrätietoinen, mutta tavalla, johon ei kuulu toisten alistaminen tai mielipiteiden rajoittaminen.

”Siihen olen kuitenkin tottunut demokratiassa, että kun jotakin on päätetty, se on päätetty eikä sitä enempää kaivella.”

Veikko Kalliokoski on merkkipäivänään matkoilla kotimaassa.

SEPPO KANGAS

Seppo Kangas

Johtaja ja palvelija. Veikko Kalliokoski sanoo olevansa työssään maaseudun ihmisten palvelija ja valtuustossa sovitteleva johtaja.

Artikkelin lähde Kaleva