Perämerenkaari on läpimurto

Lipposen mielestä alue on maailmankartalla vahva osaamiskeskittymä

Mirja Niemitalo

OULU Perämerenkaaren osaamiskaari on erinomainen esimerkki EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävästä hankkeesta, joka toimii osana pohjoista ulottuvuutta. Perämeren pohjukan hanke on pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mukaan maailmankartallakin vahva tutkimuksen ja kehityksen keskittymä.

”Tämä on merkittävä läpimurto alueen yhteistyössä. Raja ei voi olla esteenä, kun ollaan samassa Euroopan unionissa”, Lipponen totesi maanantaina Oulussa vastaanottaessaan Perämeren osaamiskaaren rahoitushakemuksen.

Samalla Lipponen vihki Oulun yliopiston Tietotalon, joka on kampuksen uusin rakennus.

Perämerenkaaren hankkeen jokaisella toimijalla on oma vahvuutensa, jota voidaan hyödyntää globaalissa kilpailutilanteessa. Perämeren osaamiskaarella ja tietoyhteiskuntahankkeilla on Lipposen mukaan siten myös eurooppalaista lisäarvoa.

”Myös täällä alueella pitää kyetä yhteistyöhön muun muassa Venäjän kanssa”, hän toteaa.

Lipponen korostaa, että Perämerenkaaren kaltaiset hankkeet ovat sitä pohjoisen ulottuvuuden konkretiaa, johon kaikki alueen tahot ovat sitoutuneet.

Rahaa luvassa

Oulun, Lapin ja Luulajan yliopistot sekä Suomen puolen ammattikorkeakoulut hakevat yhteensä 3,3 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta kolmen vuoden ajaksi Suomen ja Ruotsin hallituksilta. Valtioilta anottua osuutta kaavaillaan starttirahaksi. Muu rahoitus on tarkoitus saada EU-rahastoista ja -ohjelmista.

Lipponen lupailee hankkeelle varoja. ”Pidän selvänä, että sekä Ruotsi että Suomi löytävät toisensa ja hanke pääsee käyntiin”, Lipponen sanoo.

Lipponen tapaa Ruotsin pääministeri Göran Perssonin (sd.) kesäkuussa, jolloin puhutaan myös Perämerenkaaren rahoitushankkeesta. Perssonin tiedetään suhtautuvan myönteisesti hankkeeseen. Lipponen muistuttaa, että Ruotsi on tukenut alusta lähtien pohjoista ulottuvuutta.

Yrityksille potkua

Lipposen mukaan tutkimus- ja opiskelijavaihdon ohella Perämerenkaaressa asetetaan odotuksia yritystoiminnan edistämiseen. Alueen suurteollisuuden vahvuuden varaan rakentuvat pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat tuekseen tutkimusta ja tuotekehittelyä.

Lipposen mukaan aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, sillä EU:n nykyinen rakennerahastokausi ulottuu vain vuoteen 2006.

Osaamiskaaren tavoitteeksi on asetettu uudentyyppisen alueiden välisen innovaatiojärjestelmän luominen Perämeren pohjukkaan. Alue halutaan nähdä Barentsin ja Itämeren maiden alueiden solmukohtana.

Yhteistyön perustana on informaatiotekniikka, metsäteollisuus, metalliteollisuus ja hyvinvointiosaaminen. Lisäksi kehitetään elämysteollisuutta, logistiikkaa ja turismia edistävää tutkimusta ja koulutusta.

Perämerenkaaren alueella Luulajasta Ylivieskaan asuu puoli miljoonaa ihmistä.

Yhteistyössä mukana olevan Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula vähätteli hankkeen yhteydessä esiintyneitä ristiriitoja. Hän kiittää laajaa pohjaa, mutta muistuttaa, että yhteistyössä on myös opettelemista.

Lipponen tunnistaa ongelmaan. ”Välillä on pitänyt osoittaa mahdollisuuksia, joita yhteistyö tarjoaa. Ruotsin mukanaolo avaa myös kotimaisia kanavia”, Lipponen uskoo.

Lipposen mukaan on merkittävää, että Kemi on asettunut hankkeessa keskiöön, jonka kautta yliopistot löytävät toisensa.

Hanke etenee. Pääministeri Paavo Lipponen (vas.) sai käsiinsä Perämeren osaamiskaaren rahoitushakemuksen. Sitä olivat jättämässä Oulun ja Luulajan teknillisen yliopiston rehtorit Lauri Lajunen ja Ingegerd Palmér.

Pekka Peura

Artikkelin lähde Kaleva