Ystäviä ja liikesuhteita alle nelikymppisille

Nuorkauppakamarilaiset yhteiskunnan aktiiveja

Johanna Liukkonen

OULU Nuorkauppakamariin liittyy monien mielessä elitistinen kaiku: akateemisia ihmisiä snobbailemassa ja bisnessuhteita luomassa.

Nuorkauppakamarilaiset ovat sekalaista porukkaa, vakuuttaa Suomen Nuorkauppakamareiden puheenjohtaja Petri Perankoski. Hän korostaa yhdistyksen koulutustarkoitusta. Jäsenistössä on lääkäreitä, lakimiehiä, poliiseja, opettajia, yrittäjiä. Lähes kaikki ovat liike-elämän palveluksessa, julkisella sektorilla tai yrittäjiä. Koulutusvaatimuksia ei ole.

”Kyllähän hyvä veli -suhteita muodostuu”, Perankoski myöntää. Yksi pyrkimyksistä on nimittäin luoda hyvä liikesuhdeverkosto sekä kansainvälisesti että kotimaahan.

Monelle tärkein syy jäsenyyteen on ystävät. ”Kyllä omatkin tutut on melkein kaikki sidoksissa järjestöön”, Perankoski sanoo. Kummeina ollaan jäsenten jälkeläisille puolin ja toisin. ”On samanlainen tausta ja elämäntilanne”, hän luonnehtii.

Jäseneksi päästäkseen pitää olla ensin koeajalla, ja monissa kamareissa jäseneksi kutsutaan. Tosin nykyään nettisivuilla voi myös täyttää lomakkeen. Joku ottaa sitten yhteyttä oman kaupungin Nuorkauppakamarista.

Koeaika pidetään, jotta sekä tuleva jäsen että seura pääsisivät selville toisistaan.

Vain alle nelikymppisille

Ikä on ehdoton vaatimus. Jäseneksi voi hakeutua aikaisintaan 25-vuotiaana, ja nelikymppisenä toiminnasta joutuu pois. Ellei sitten saa kansainvälistä senaattorin arvonimeä, joka oikeuttaa osallistumaan tapahtumiin sen jälkeenkin.

”Tämä on aktiivisten ihmisten harrastus”, Perankoski täsmentää.

Jäsenkuntaa ei haluta laajentaa mahdottoman suureksi, jotta kaikille riittää seurassa tekemistä.

Perankosken omassa kamarissa Varkaudessa jäseniä on 35. Hän laskeskelee, että kamareista Tampere on suurin, siellä jäseniä on 105.

Toimintaan kuuluu itsensä kehittämistä ja kansainvälisyyttä, esimerkiksi kouluttautumalla. Kurssit ovat usein kansainvälisiä. Yksi suosittu koulutus on kouluttajaksi kouluttautuminen.

Meikkaamista ja projektinhallintaa

Oulun Nuorkauppakamari kuuluu Suomen suurimpiin. Jäseniä on 51. Ikää kamarilla on liki 40 vuotta.

Kamari on mitä ilmeisimmin yksi puuhakkaimmista. Se sai Suomen yhdistykseltä tunnustuksen kansainvälisyydestään ja aktiivisuudestaan. Lisäksi puheenjohtaja Annukka Lantto nimettiin vuoden nuorkauppakamarilaiseksi, ja internetsivut palkittiin vuoden parhaina. Senaattorin arvonimellä eli elinikäisellä jäsenyydellä palkittiin Mariia Yrjö-Koskinen.

Palkittu puheenjohtaja, 34-vuotias Antellin leipomon myynti- ja markkinointipäällikkö Annukka Lantto säteilee tunnustuksesta.

”Tietenkin on ollut helppo tulla puheenjohtajaksi, kun sai käsiinsä hyvin toimivan järjestön”, hän sanoo.

Puheenjohtajuus kestää vuoden ja sen voi ottaa vastaan vain kerran. ”Systeemi opettaa luopumista ja toisaalta opettaa ottamaan vastaan uudenlaisia tehtäviä”, Lantto sanoo. Siitä on hyötyä sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä, hän täsmentää. ”Järjestön ihanuus on siinä, ettei synny klikkejä, koska tehtävät vaihtuvat.”

Oulun kamarin toimintaan kuuluu muun muassa kurssien järjestäminen. Tulossa on niin meikkikurssia kuin projektinhallintaa ja sopimusoikeuttakin. Kevättalvella oltiin jääkiekkopelissä ja samalla tutustuttiin Kärppien toimintaan. Oulun Nuorkauppakamari järjestää myös Oulun sijoitusmessut. Tapahtumat ovat avoimia myös jäsenten perheelle. Huvi ja hyöty yhdistyvät.

Risto Rasila

Kokelasta ei syynätä

OULU ”Ei koeajalla syynätä”, vakuuttaa Timo Lankinen. Hän on Oulun Nuorkauppakamarissa toista kuukautta koeajalla.

Kahdeksan kuukautta sitten Lankinen, 35-vuotias lakimies muutti Helsingistä Ouluun töihin.

”On tämä helpottanut sopeutumista paljonkin”, hän sanoo. ”Ihmiset pitävät kivalla tavalla huolta. Meininki ei ole teennäistä.”

Uudessa kaupungissa ei ollut tuttuja, Lankinen oli käynyt Oulussa aiemmin ainoastaan kouluttamassa. Jonkin ajan kuluttua työkaverit kutsuivat Lankista mukaan Nuorkauppakamarin toimintaan ja tämä lähti ilomielin.

Aiemmin Lankinen oli mukana toiminnassa Espoossa.

Nuorkauppakamarilaisuus hyödyttää myös työssä, hän huomauttaa. Lankinen ei kuitenkaan halua painottaa liikesuhteita. Järjestön opettamat johtamistaidotkin hän näkee enemmän ihmistuntemuksen kannalta.

”Johtotehtävissä on tärkeää, että tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Enkä usko kovaan johtamiseen.”

Lankinen kertoo esimerkin äskettäin järjestetystä Turkki-illasta, jossa syötiin ja viihdyttiin, mutta lisäksi opittiin kaikenlaista turkkilaisesta kulttuurista.

”On jännää, miten stereotypiat karisevat, kun saa lisää tietoa asiasta”, Lankinen innostuu. Ilta ennakoi myös Nuorkauppakamarien kansainvälistä Eurooppa-kokousta Turkissa.

Ennakkoluuloista on kyse hänen mielestään myös siinä, että jotkut pitävät nuorkauppakamaritoimintaa elitistisenä harrastuksena. ”Ne eivät tiedä tarpeeksi”, hän arvelee.

Tapio Maikkola

Artikkelin lähde Kaleva