Artikkelin lähde Kaleva
Oulun purjeissa vetoa
Harrastajien määrä kasvaa ja yhä useamman venematkaajan alla on isokokoinen perhevene
Arto Murtovaara
OULU Tärkeimmät venesatamat Oulussa ovat vielä puolimetrisessä jäässä ja tunnelma melkein ankeimmillaan: veneitä verhoavat vielä talven jäljiltä likaiset pressut ja veneilykauden alkuun on aikaa parisen viikkoa. Mutta rannoilla käy iltaisin ja viikonloppuisin kova rapsutus, ja venekansa odottaa avovettä kuin kuuta nousevaa.
Vanhan merikaupungin veneilyharrastus ei ole suinkaan hiipumaan päin. Kaupunki satsaa veneilyn puitteisiin entistä enemmän ja harrastajien määrän kasvu näkyy selvästi loppuunmyytyinä venepaikkoina.
”Kyllä se on koko ajan virkistymään päin”, uskoo Oulun Purjehdusseuran kommodori Seppo Silander. ”Ensimmäisen kerran tämä satama on käytännössä täysi. Kaikki paikat on myyty.”
Varsinaisia venepaikkoja OPS:lla on Hietasaaressa 170 ja kentällä esimerkiksi trailereiden päällä säilytettävät pienveneet tulevat sen päälle. Silanderin arvion mukaan veneitä löytyy yksin heiltä parisensataa. Kaupungilla on laituripaikkoja 785 ja soutuvenepaikkoja jokivarressa 126. Meritulli, Taskisenranta ja Hollihakakin ovat käytännössä täynnä.
”Ei se nyt varmasti hiipumaan päin ole. Melkein enemmän on tullut. Nousemaan päin näinä vuosina”, vahvistaa rakentajaneuvoja Hannu Ukkola, joka vastaa kaupungin venepaikkojen vuokrauksesta.
”Se näkyy myös siten, että ihmiset vaihtavat isompiin veneisiin. Retkeilyllisempiin, paremmin varustettuihin veneisiin”, Silander kertoo.
Retkiveneet ohittavat suosiossa kilpaveneet
Veneiltä odotetaan hyvää varustetasoa: niissä täytyy nykyisin olla jääkaapit, mikroaaltouunit ja lämmityslaitteet.
Retkiveneiden purjevalikoima on kilpaveneitä paljon pienempi ja paino on kasvanut. Kilpaveneissä on vaikeasti hoidettavia ja kalliita kevlar-purjeita, kun perheveneilijä valitsee mieluummin keulaan ja isomastolle edullisemmat, rullatoimisesti reivattavat paksummat kankaat. Retkipurjehtija kuuntelee sävelradiota ja syö hyvin, kun kilpamiehistö pureskelee yhä näkkileipää.
Veneiden keskikoko on Oulun korkeudella noussut 35 jalkaan, reiluun kymmeneen metriin, Silander arvioi.
”Silloin niihin saa jo kunnon vehkeet sisälle ja ne ovat merikelpoisia.”
Vielä kymmenen vuotta sitten kauden pääkilpailuun, Oulu-regattaan, osallistui enimmillään 80, jopa sata venettä, viime aikoina enää 30-40. Vaikka kilpaveneilykin on piristynyt, muutos merkitsee painetta myös pursiseuroille.
”Vaikka edelleenkin järjestetään kilpailuja läpi kesän, on meidän huomioitava myös nämä retkeilytapahtumien kaltaiset eskaaderipurjehdukset.”
Porukalla tehtävät eskaaderipurjehdukset ovat päivän hitti. Viime kesänä Oulusta purjehdittiin Hailuodon kautta Ruotsin rannikolle, jossa kohteena oli Piteå. Takaisin palattiin pitkin rannikkoa Haaparannan, Tornion ja Kemin kautta.
Ruotsalaiset liittyivät mukaan Piteåsta ja kaksiviikkoisessa tapahtumassa oli enimmillään mukana 140 venekuntaa. Valtaosa oli retkiveneilijöitä.
”Kun rantaan tultiin, alkoi haitari soida ja grillit sytytettiin”, mukana ollut Silander kertoo.
Ensi kesänä toteutettava vanhan Course Kemin perillinen, Course 2002, käynnistyy Kemistä yhtenä etappinaan Oulu. Kilpapurjehtijat vetävät suoraan, retkiväki kiertää rannikon satamia ja ajaa Kotkaan Maarianhaminan kautta.
Satamien palvelutaso ohittaa jo ruotsalaiset
Seppo Silander korostaa, että purjehdus ei enää ole mikään herrojen laji. Mukana on runsaasti niin sanottuja tavallisia ihmisiä.
Oulun kaupunki saa Silanderilta kiitosta nykyisin myötämielisestä suhtautumisesta. Esimerkkeinä hän käyttää seuran sataman ruoppausta sekä Hietasaaresta kaupunkiin johtavan Rommakonselän väylän ruoppaamista.
”Kaupungin rantaan on ruopattu väylä, jota pitkin pääsee keskikokoa suuremmilla veneillä”, Silander kehuu.
Myös naapurikunnat saavat kehuja: Oulunsalo on satsannut Varjakkaan todella paljon, Kuivaniemi ”aivan loistavasti” ja etelään mentäessä hyvät satamat löytyvät Raahesta, Kokkolasta ja Vaasasta.
”Kyllä täällä paikkoja on. Meillä on vähän paremmat satamat palvelutasoltaan kuin ruotsalaisilla.”
risto rasila
Oulun venesa-tamiin viisi miljoo-naa eu-roa lähi-
vuosina
OULU Viime vuosien kysyntä sekä väkimäärän kasvu lisäävät venepaikkojen tarvetta Oulussa. Tammikuussa valmistuneessa kehittämissuunnitelmassa isompien venepaikkojen lisätarpeeksi arvioidaan 100-200. Lisäksi suosittuun Oulujokivarteen kaivattaisiin kotilaituri-tyyppisiä venepaikkoja.
Vuoteen 2010 ulottuvassa ohjeellisessa suunnitelmassa uusia venepaikkoja rakennettaisiin merenranta-alueelle reilut 500, Oulujoen suistoalueelle lähes 140, Oulujoen rantaan 185 sekä Pyykösjärvelle yli 20.
”Se tässä tietenkin on, että tuo on kaikkiaan kustannuksiltaan jopa 30 miljoonaa vanhaa markkaa (noin viisi miljoonaa euroa) 8-9 vuodessa. Siihen ei pysty, kun nykyisin käytetään noin miljoona markkaa vuodessa”, arvelee suunnitteluinsinööri Raimo Räty Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta.
Nykyisin kaupungilla on runsaat 780 laituripaikkaa sekä 120-130 soutuvenepaikkaa lähinnä jokivarressa. Kaikkein eniten kiinnostus kohdistuu jokivarren paikkoihin, vaikka muutamat tärkeimmistä ranta-alueiden venesatamista ovat käytännössä täynnä. Hajapaikkoja tulee, mutta ne menevät sitä mukaa kuin vapautuvat. Kiinnostusta ohjaavat paikkojen koko sekä satamien palvelut.
Lähiaikoina otetaan Oulujoella käyttöön laituri Saarelassa, johon saadaan 17 laituripaikkaa sekä seitsemän soutuvenepaikkaa.
Tulevaisuudessa suurin venepaikkojen kysyntä kohdistuu Oulujoen suistoalueelle, etenkin Hollihaan edustan saariin. Niiden osittainen käyttö venesataman rakentamiseen tarjoaisi kaupungin lähelle merkittävästi lisää venepaikkoja. Toinen merkittävä kohde suistoalueella on Meritullin vierasvenesatama, jonka kehittämistä aiotaan jatkaa.
”Ehkä myöhemmin, jos kaavoitus etenee toivotulla tavalla, Pateniemen saha-alue olisi yksi”, Räty sanoo. Se soveltuisi erityisesti suurten veneiden kotisatamaksi.
Venepaikkojen suosio laski roimasti 1990-luvun alussa laman ansiosta, mutta on parin viime vuoden aikana palannut lamaa edeltäneelle tasolle. Syyksi katsotaan lähinnä kysyntää vastaavien venepaikkojen tarjoaminen yleisölle.
Muihin kaupunkeihin verrattuna veneilyharrastus Oulussa on vähäistä. Venepaikkojen hinnoittelu vastaa muiden kaupunkien tasoa, mutta vuokrausmäärät ovat selkeästi alhaisempia. Halvimman laituripaikan Oulusta saa 47 eurolla Pateniemen Jukurinrannasta. Kalleimmat 164 euron paikat löytyvät Meritullista. Soutuvenepaikoista kaupunki veloittaa 20 euroa.
Kaupungin venepaikkojen vuokrauksesta vastaava Hannu Ukkola kertoo, että vanhat asiakkaat saavat maksulapun paikoistaan. Maksamalla se paikka säilyy, muuten se menee myyntiin.
Veneilyharrastuksen painopiste on selvästi moottoriveneissä. Ukkolan arvion mukaan purjeveneiden osuus on vain kymmenisen prosenttia.
”Varsinainen purjehtijoiden Suomi alkaa Uudestakaupungista. Ne eivät tule sen yläpuolelle”, sanoo Oulun Purjehdusseuran kommodori Seppo Silander. (AM)
Artikkelin lähde Kaleva