Pienet rivitaloyhtiöt eivät kiinnosta isännöintiyrityksiä

Alan yritykset entistä suurempia, sivutoimiset siirtymässä historiaan

Päivi Alasuutari

OULU Pienen rivitaloyhtiön on Oulun seudulla vaikea löytää isännöitsijää palvelukseensa. Kaupungissa on epäilty, josko pääkaupunkiseutua vaivaava isännöitsijäpula on jo levinnyt Ouluun.

Suomen Isännöitsijäliitto on arvioinut, että ammattinsa taitavista isännöitsijöistä tulee lähivuosina huutava pula. Iso osa ammatissa toimivista on jäämässä eläkkeelle seuraavan viiden vuoden aikana.

Toimistopäällikkö Mauri Niemelä Isännöitsijätoimisto Timo Tahkola Oy:stä sanoo, että alan työntekijöitä löytyy vielä hyvin Oulun seudulla. Yrityksen palkkalistoilla on 19 isännöitsijää, joista 15 työskentelee Oulussa, neljä Kuusamossa. Työntekijäkunta on aika nuorta, keski-iältään noin 35-vuotiasta, joten ukkoontumis- ja akkaantumisilmiökään ei uhkaa.

Toiminnanjohtaja Pekka Luoto Oulun läänin kiinteistöyhdistys ry:stä on saanut yhteydenottoja pieniltä rivitaloyhtiöiltä vaikeudesta saada isännöitsijää. Luodon mielestä isännöintipalvelujen hintojen hidas nousu ei viittaa pulaan alan yrittäjistä tai työntekijöistä. Hän arvelee, että pienet taloyhtiöt eivät kiinnosta yrityksiä, koska isännöintipalvelujen kustannukset nousevat asuntoa kohden helposti korkeammaksi kuin mitä taloyhtiöt ovat valmiita palvelusta maksamaan.

Toimistopäällikkö Mauri Niemelä myöntää, etteivät pienet asunto-osakeyhtiöt ole isolle toimistolle niitä kiinnostavimpia asiakkaita. Työmäärään nähden tuotto ei ole kovin hyvä, ja toisaalta myös työ pienessä yhtiössä on kovin rutiininomaista, vuosikokousta tilinpäätöksineen. Isännöitsijän työn suolana Mauri Niemelä pitää taloyhtiötä, jossa pääsee aktiivisen hallituksen kanssa hoitamaan omaisuutta niin, että sen arvo pysyy ja paranee.

Yrityskoko kasvaa

Oulun puhelinluettelosta löytyy vajaa neljäkymmentä isännöintipalvelujen tarjoajaa. Suurimmilla toimistoilla on asiakkainaan useampia satoja asunto-osakeyhtiöitä, keskikokoisilla muutamia kymmeniä ja pienillä alle kaksikymmentä. Suomen Isännöitsijäliitto pitää alan kehitystrendinä pienten yritysten yhdistymistä ja yrityskoon kasvua.

Vielä parikymmentä vuotta sitten isännöinti hoidettiin valtaosassa taloja sivutoimisesti.

”Sivutoimisesta isännöinnistä on luovuttu samoista syistä kuin talonmiehistäkin. Kiinteistöt etsivät kustannussäästöjä. Toinen tärkeä syy on työn vaativuus. Sivutoimisen on vaikea pysyä perillä asioista alkaen lainsäädännöstä uuteen talotekniikkaan”, sanoo Luoto.

Niemelä arvioi, että pula alan työntekijöistä tulee vielä Oulun seudullekin. Moni kollega on valmis vaihtamaan alaa siksi, että kokousten takia iltatöitä on niin paljon.

Isännöitsijöiden työtä läheltä seuranneena toiminnanjohtaja Pekka Luoto lisää ammatin varjopuoliin, ettei työ ole kovin arvostettua, eivätkä palkatkaan ole hyvät.

Pieniin erikoistunut

Yhden naisen isännöitsijäyritystä Raahessa pitävä Suvi Lehtimäki on ottanut omakseen isompien yritysten vieroksumat pienet rivitaloyhtiöt. Hän myöntää tosiksi havainnot isosta työmäärästä palkkioon nähden, mutta ihmisläheisyys pienissä yhtiöissä kiinnostaa häntä enemmän kuin voiton maksimointi.

”Pidän siitä, että asiakkaat tulevat tutuiksi. Minä tunnen lähes kaikki osakkaat taloissa, joissa työskentelen. Haluan antaa henkilökohtaista palvelua, olla sillä tavalla mukana asiakkaitteni elämässä”, Suvi Lehtimäki määrittelee.

Lehtimäkikin arvioi, että isännöinti on keskittymässä ja ketjuuntumassa. Hän arvelee, että esimerkiksi isommat oululaiset toimistot ovat kiinnostuneita Raahen markkinoista. Lehtimäen mielestä keskittyminen ei ole asiakkaiden etu. Eikä varsinkaan, jos isännöintejä ryhtytään hoitamaan kauempaa.

”Minusta isännöitsijän on syytä tuntea paikkakunnan erityispiirteet ja esimerkiksi sidosryhmät, joiden palveluja taloyhtiöiden huolto- ja korjaustöissä tarvitaan”, hän sanoo.

Toisaalta keskittymiskehitys ei ole häirinnyt Suvi Lehtimäen yhden naisen yritystä. Asiakkaita on riittänyt hyvin.

Artikkelin lähde Kaleva