Suunniteltu tori vai muistojen puisto

Timo Jokelainen

OULU Kaupunkilaisia ja etenkin Oulun arkkitehtikuntaa Franzenin puiston muut­ta­minen aukioksi on puhuttanut vuosikymmeniä. Ja yhä kirk­ko­puistokeskustelu ja­kaa mielipiteitä. Aukiota kannattavat perustelevat asiaa sillä, että Oulu tar­vit­si­si rakennusten ympäröimän monumenttaaliaukion. Vastustajien mielestä Franzenin puisto ei ole koskaan ollut aukio muual­la kuin suunnitelmissa. Miksi siis edes harkittaisiin niin monen oululaisen muistojen viemistä puiden myötä?

Helsingin Senaatintorin kaltaisen monumenttaaliaukion kannattajiksi ja uuden keskustelun virittäjiksi ovat nyt nousseet entinen tuomiorovasti Arvi Seppänen ja arkkitehti Ilpo Okkonen.

Arkkitehtuuri esille

Valokuvaajana tunnettu Okkonen muistelee törmänneensä keskusteluun jo 70-lu­vulla, kun professori Esko Järventaus puhui luennoillaan puiston puiden kaata­mi­sesta.

Ajatus tuntui silloisesta vihertävästä arkkitehtuurin opiskelijasta rajulta toi­melta. Sittemmin Okkonen on tullut toisiin ajatuksiin.

Kirjahankkeisiin liittyen hän on viime aikoina kuvannut Oulua ilmasta. Sieltä katsoen Franzenin puisto on alkanut näyttää siltä, että aikoinaan hurjalta tun­tu­nut Järventauksen ehdotus voisikin olla mahdollinen.

”Ajattelin kokeilla ilmakuvaa muokkaamalla, miltä tori näyttäisi paikalle si­joi­tet­tuna. Tulos oli yllättävän hyvä ja kokeilun jälkeen muokkaamattomien kuvien kaupunkirakenne näytti keskentekoiselta. Puisto tuntui paikalle jotenkin plii­sul­ta.”

Okkonen haluaa nostaa alueen arkkitehtuurin paremmin näkyviin, ja ar­voi­sensa sijan arkkitehtuuri saisi aukion myötä. Oulu kaipaisi monumentaa­li­au­kiota, joka olisi joka puolelta rakennuksien ympäröimä, Okkonen vetoaa.

Ongelmana liikenne

Myös yhdyskuntasuunnittelun professori Aarne Tarumaa muistelee kuulleensa asiasta ensi kerran Järventauksen puhumana. Tarumaan mukaan puiston muut­ta­miselle toriksi ei löydy perusteita.

”Tietääkseni se ei ole koskaan ollut tori muutoin kuin kartoissa. Kyse ei siis olisi jonkin olleen tilanteen palauttamisesta. Se on tärkeä tiedostaa.”

Omaa kantaansa Tarumaa perustelee liikenteellisillä seikoilla. Autoliikenne pitäisi pystyä poistamaan ainakin aukion toiselta pitkältä sivulta, jotta torin rakentaminen olisi mahdollista.

”Liikenteen katkaiseminen ei taida onnistua ja nykyisillä liikennemäärillä joka puolelta katuihin rajautuva aukio olisi juhlatoriksi liian pieni.”

Puiston kunnostus auttaisi

Ta­rumaa esittää muitakin perusteita kannalleen. Mo­nu­men­taa­li­aukion ym­pä­ristön rakennusten tulisi ottaa myös aukio huomioon. Lyseo ei sitä kuitenkaan tee, vaan kääntää sille selkänsä. Myös Suomen pankin rakennus saisi aukion laidalla liian hallitsevan aseman.

Tarumaan mukaan aukion sijaintikaan ei olisi oikea nykyisessä kaupungissa. Se kun olisi syrjässä toiminnallisesta keskustasta.

Nykyinen puisto on Tarumaan mielestä sekasotku, jota voisi hiukan parantaa.

”Paikka olisi sopiva kunnolliselle kaupunkipuistolle. Nykytilanne ei sitä edusta. Asiaa korjaisi, jos patsaan ympäristöä raivattaisiin avonaisemmaksi. Toisaalta puiston rajaus katuihin kannattaisi tehdä selvemmäksi kasvillisuudella.”

Muistojen paikka

”Vetoan muistoihin, kuten varmaan monet muutkin oululaiset asiassa tekevät. Minun ovat lyseon ajalta. Koulun ikkunoista tarkkailin puiston vuodenaikojen muutoksia. Näihin muistoihin liittyvät asiat menisivät, jos puistosta tehdään toriaukio.”

”Siksi vastustan muuttamista”, sanoo rakennustaiteen läänintaiteilija ark­ki­tehti Kari Niskasaari.

Niskaraaren mukaan ne 1800-luvulle pohjaavat ajatukset, joissa paikkaa on suunniteltu Oulun keskustaksi, eivät toimi nykyajassa. Siksikin muutos mie­ti­tyttää. 1800-luvulla kaupunginkeskusta saattoi olla Tuomiokirkon ym­pä­ris­tös­sä, mutta nyt se on aivan muualla.

Niskasaari epäileekin, ettei aukio toimisi. Muutoksessa olisi pelkona, että tori jäisi autioksi kentäksi.

Aukio juhlavuodeksi

Kaupunginvaltuutettu, arkkitehti Tanja Rytkönen-Romppasen mielestä puisto ei ole paikalla hyvä.

”Se ei täytä tehtäväänsä ja puutkin ovat vanhoja. Kirkon ja puiston hierarkia on myös väärä.” Rytkönen-Romppanen tekisi kirkon eteen aukion ja säilyttäisi puut kirkkopuistossa.

”Toteutuksessa voisi olla monia vaihtoehtoja. Se, että paikalla olisi ankeilla materiaaleilla tehty aukio, ei varmasti miellytä ketään. Jos tori tehdään, niin se tulee suunnitella ammattitaitoisesti.”

Rytkönen-Romppasen mukaan aukiohanke voitaisiin kytkeä vuoteen 2005, jol­loin Oulun kaupunki täyttää 400 vuotta.

”Aukio voitaisiin lanseerata juhlavuonna. Sen myötä paikan tilallinen ele­ment­ti muuttuisi täysin ja kirkko saisi arvonsa mukaisen aseman.”

Puisto osa oululaisuutta

”Ilmakuva näyttää, että siitä tulisi historiallisen näköinen aukio, joka korostaisi ympäröivien rakennusten uljautta”, toteaa arkkitehti Eija Salmi, joka työs­kente­lee Pohjois-Pohjanmaan liitossa maankäyttöpäällikkönä.

Rakennuksia korostavasta vaikutuksesta huolimatta Salmi sanoo suhtau­tu­vansa kielteisesti puiston toriksi muuttamiseen.

”Tätä ei ole koskaan rakennettu aukioksi. Sellaista vaihetta ei historiallisesti ole, joten sitä ei voi palauttaakaan.”

Hänen mukaansa aukio on myös aika pieni ja voimakkaan liikenteen keskellä siitä tulisi akustiikan ja viihtyvyyden kannalta epämiellyttävä.

Sitaatti 1, Ilpo Okkonen

Puiston poistaminen olisi minulle vanhana lyseolaisena uhraus. Oulussa on kuitenkin paljon vihreää, joten puisto voi väistyä aukion tieltä. Silloin esille pääsisi arkkitehtuuri, joka on paikalla tärkein asia.”

Sitaatti 2, Aarne Tarumaa

Suomen pankin rakennus saisi toriksi muutetussa tilanteessa liian hallitsevan aseman. Aukion laidalta tulisi nykyistä selkeämmin näkyviin se, kuinka huonosti pankki ottaa ympäristönsä huomioon.”

Sitaatti 3, Kari Niskasaari

1800-luvulla alueesta ajateltiin Ouluun keskustoria Helsingin Senaatintorin tapaan. Nyt kaupungin painopiste on kuitenkin muualla, Rotuaarilla ja torilla.”

Sitaatti 4, Tanja Rytkönen-Romppanen

Muuttamalla kirkon eteen aukio ja säilyttämällä puut kirk­kopuistossa teh­täi­siin kuten on perinteisesti tehty.”

Sitaatti 5, Eija Salmi

Puisto on ollut yli 100 vuotta nykyisen kaltainen. Sillä on pitkä historia puistona ja oululaisessa identiteetissä oma paikkansa. Puistoa ei kannata hävittää jonkin sellaisen tieltä, jota ei ole koskaan ollutkaan.”

Ilpo Okkonen

Aukionäkymä. Ilpo Okkosen kuvamanipulaation avulla voi Franzenin puiston nähdä monumenttaaliaukiona.

Artikkelin lähde Kaleva