Asukastestiryhmä osui ytimiin

Viimeisessä kokouksessa toivottiin työlle jatkoa

Liisa Laine

OULU Uusia uria aukoneen Toppilansaaren asukastestiryhmän työ on ainakin tällä erää ohi. Kaikkien osapuolten mielestä homma oli vaivan väärti. Itse asiassa kokemukset pistivät vakavasti miettimään, voitaisiinko sille kehitellä jatkoa. Ryhmä piti viimeisen kokouksensa tiistaina, monen mielestä liian aikaisin - kaavahan on vielä kesken.

Asukastestiryhmään kuului 15 jäsentä, jotka aikoinaan koottiin lehti-ilmoituksella. Kokoonpanosta haluttiin mahdollisimman monipuolinen. Jossain vaiheessa tosin epäiltiin ryhmän jäsenten olevan liian koulutettuja ja valveutuneita edustaakseen "tavallista" keskivertokansalaista, varsinkin sellaista, jota oma ympäristö ei pahemmin jaksa kiinnostaa.

Asukastestiryhmää ei sen sijaan voi syyttää kiinnostuksen puutteesta. Se todella paneutui työhönsä ja suolsi kaavoittajille ideoita yllin kyllin.

Oulun yliopiston puolesta projektia vetäneen tekniikan tohtori Rauno Heikkilän mielestä ryhmä on tuonut esiin paljon sellaista, mikä muilta kaavoitukseen osallistuneilta ryhmiltä on jäänyt huomiotta.

"Nyt pallo on heitetty takaisin arkkitehdeille - heidän tehtävänsä on jalostaa mahdollisimman monet asukastestiryhmän hienoista ajatuksista toimiviksi ja toteutettaviksi Toppilansaaren asumisominaisuuksiksi."

Myös kaavoitusarkkitehdit ovat moneen kertaan työn kuluessa kehuneet testiryhmän otetta. Mutta vaikka kokemus oli hieno, jäi moni testiryhmän jäsen silti epäilemään, kuinka paljon todellisuudessa tuli vaikutettua.

"Odotin ehkä kuitenkin vähän erilaista. Päätökset olivat kaiken kaikkiaan aika valmiina. Minulle jäi kuva, että meitä on hyvin kuunneltu, mutta päätökset ja kaavamallit periaatteessa jo päätetty", arvioi kätilö Katariina Herrala.

Testiryhmän nuorin jäsen abiturientti Janne Isoaho kertoi oppineensa ainakin sen, miten kaavaprosessi etenee. "Lukion pakollinen maantiedon kurssi sai syvemmän katsantokannan". Hän myös uskoo, että ryhmällä oli todellinen vaikutusmahdollisuus. "Sitä en tiedä, osasimmeko käyttää sitä."

Myös lastentarhanjohtaja Pirjo Koret oli tyytyväinen kokemukseen, mutta ei silti ole aivan varma, onko ryhmän työ mennyt perille sinne, minne pitäisi. Epäilys heräsi lukiessa paikallisen asuntomessutoimikunnan jäsenten mielipiteitä, jotka eivät Koretin mielestä lähimainkaan vastanneet testiryhmän käsityksiä.

"Me ollaan tehty hirveästi työtä, kirjoitettu ja mietitty asioita, joita tavallinen mattimeikäläinen ei tule juuri ajatelleeksi. Nyt tuntuu, että tästä pitäisi saada jatkaa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun mietitään minkänäköisiä taloja ja kortteleita sinne oikeasti ruvetaan rakentamaan."

Testataanhan kännyköitäkin

Tuotekehitysinsinööri Jani Pirkola lukeutuu myös tyytyväisiin jäseniin. Hänen mielestään asukastestiryhmistä pitäisi tehdä jatkuva käytäntö. ”Testataanhan kännyköitäkin, miksei sitten asuntoja.”

Toimittaja Päivi Alasuutarilla oli jo valmiiksi aika hyvät perustiedot siitä, mihin kaavassa oikeasti voi vaikuttaa. Silti hän kokee saaneensa paljon. Parasta oli testiryhmän tutustumismatka pääkaupungin asuntoalueisiin. Myös kokous, jossa laadittiin hyvän asumisen kriteerejä oli antoisa. Parhaana keskusteluna hän piti pohdintaa siitä, millaiset puistoratkaisut loppujen lopuksi miellyttävät asukkaita eniten. Sen hän uskoo lähteneen asukastestiryhmästä myös eteenpäin.

"On tuntunut hyvältä pohtia asumisen perusasioita, kuten eri ikäisten ihmisten tarpeita ja sitä, miten rakentamisratkaisuilla voisi vaikuttaa yhteisön sosiaaliseen hyvinvointiin."

Hopeaseppä Jyrki Nissisestäkin homma on tuntunut tarpeelliselta, koska kaavoitusprosessiin näyttää liittyvän uskomattoman paljon kaikenlaista asioiden huomioon ottamista.

"Ehkä tuollainen sekalainen porukka luo oikeanlaiset painotukset sille asiaryöpylle."

Nissisenkin mielestä myös tavallisen kadunmiehen on hyvä nähdä edes vilaukselta kunnallisen päätöksenteon kiemuroita. "Osaapa ehkä ottaa muihinkin yhteisiin asioihin kantaa oikella tavalla ja ajoissa. Osallistuminen sinänsä aiheuttaa vastuun ottamista."

Mukaan jo hieman aikaisemmin

Testiryhmä olisi Nissisen mielestä kuitenkin voinut olla projektissa mukana jo hieman aikaisemmin.

Myös lähihoitaja, opiskelija Liisa Turula uskoo, että ryhmä pystyi oikeasti vaikuttamaan. Samalla se oli mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistuvalle sosionomiopiskelijalle todella hyödyllinen kokemus.

"Jopa asuntoalueen rakentamisessa täytyy ottaa huomioon mielenterveys sekä syrjäytymisen ja muiden ongelmien ennaltaehkäisy. Myös eri ikäisten ja eri toimintakyvyn omaavien ihmisten huomioiminen on tärkeä asia.”

Kovinkaan moni testiryhmän jäsenistä ei itse halaja Toppilansaareen asumaan. Asuinalueen kehittymistä seurataan nyt kuitenkin aivan erityisellä mielenkiinnolla.

Kuvaaja

Tekijät esiin. Toppilansaaren asukastestiryhmään kuului 15 jäsentä: kätilö Katariina Herrala, toimittaja Päivi Alasuutari, lukiolainen Janne Isoaho, kotiäiti Else Kangasniemi, päiväkodin johtaja Pirjo Koret, toimitusjohtaja Olavi Luukkonen, koululainen Hanna Länkelä, eläkeläinen Mirja Mykkänen, hopeaseppä Jyrki Nissinen, tuotekehitysinsinööri Jani Pirkola, lääkäri Mira Rahikkala, erikoistutkija Juha Siitonen, lehtori Jussi Tomberg, yrittäjä Matti Tornberg ja opiskelija, lähihoitaja Liisa Turula. Projektia vetivät tekniikan tohtori Rauno Heikkilä ja tutkija Juha Pelkonen Oulun yliopiston rakentamistalouden laboratoriosta. Kaupungin puolelta mukana olivat kaavoitusarkkitehdit Kay Bierganns ja Timo Lajunen sekä kaavoitusta ohjaavan työryhmän puheenjohtaja Kaija Puhakka.

Artikkelin lähde Kaleva