Vahvuutta hulluista ideoista

Sähkötekniikan kasvua uhkaa Oulussa opiskelijapula

Arja Mikkola

OULU Sähkötekniikka vetää puoleensa koko pohjoisen pitkän matematiikan kirjoittaneen opiskelija-aineksen. Jatkossa apuun kaivataankin ulkomaalaisia opiskelijoita. Mutta myös kilpailija lääketieteen tekniikka tarvitsee lisää huomiota ja opiskelija-aineista, patistaa Oulun yliopiston sähkötekniikan osaston johtaja professori Kalevi Kalliomäki.

Sähkötekniikan osaston välittämä tietotaito muodostaa kulmakiven koko Oulun ihmeelle. Mutta osaaminen ei yksin riitä, juuri takuuvarmasti onnistuvat tutkimusprojektit muodostavat eräänlaisen uhkan: ”Niistä ei opi mitään”, selittää professori Kalliomäki sitä, että Oulun ihmeen tukijalan on jatkossakin osoitettava uskallusta.

”Täytyy myydä hulluja uusia ideoita”, professori kiteyttää osastonsa ja samalla koko Oulun elektroniikkateollisuuden haasteen.

Eriskummallisilta vaikuttavat ideat vaativat rohkeutta. Ilman tietotekniikkalaboratorion aikoinaan perin outoa tutkimushanketta ei Oulussa nyt olisi esimerkiksi hajaspektritekniikan huippuosaamista. Siitä tehtiin tulossa olevan 3G:n standardi.

Sekuntien biljoonasosiin perehtyminen taas tuottaa Oulussa lasertutkamiehiä ja samalla yritysideoita. Vaikka optoelektroniikan odotetaan mullistavan maailmaa tosissaan ehkä vasta vuosikymmenen kuluttua. Silloin huipputarkat atomikellotkin, professorin omin aihe, saavat laserin sisäänsä.

Lääketieteen tekniikka parrasvaloihin

Kalliomäki haluaisi edistää kehitystä myös osastorajojen yli. Hänen mukaansa lääketieteen tekniikka ei ole Oulussa päässyt etenemään siksi, että sähkötekniikka on vienyt osaajat. ”Ei ole revennyt resursseja.”

Syynä on se, että opiskelijat on vuosikaudet kaapattu toisesta vuosikurssista lähtien teknologiakylän yrityksiin.

Nykyinen taloudellinen notkahdus voikin siis vielä osoittautua siunaukseksi. Sillä jos opiskelijat pysyvät pitempään poissa työelämästä, heidät ehditään ohjata uusille urille.

Lääketieteen tekniikkaa tarvitaan yhä enemmän, koska eläkeikäisten määrä kasvaa koko ajan: ”Tavoite on, että ihmiset voivat elää kotona.” Sitä varten kehittyy vielä uusi, hyvinvointia edistävä bisnes- alue, apua antavaa robotiikkaa ja telematiikkaa.

Kaikki kynnelle kykenevät

Sähkötekniikan osasto on kasvanut 30 vuoden ajan noin 7,5 prosentin vuosivauhtia. Toisin sanoen nörttien valtakunta, jonka uuden uljaan Tietotalon pääministeri vihkii Linnanmaalla ensi maanantaina, paisuu jatkuvasti noin 5 prosenttia lujempaa kuin muu yliopisto ympärillä.

Jos kehitys jatkuu, niin vuonna 2015 sähkötekniikan osasto onkin yhtä kuin koko Oulun yliopisto, professori Kalliomäki laskee.

Ei tällainen kasvu voikaan loputtomiin jatkua.

Paineet ovat jo nyt hurjat. Ensinnäkin osasto ryövää helmoihinsa joka vuosi kaikki kynnelle kykenevät pohjoisen poikalapset.

Samaan aikaan kun osasto vie muilta oppialoilta ainesta, sen oma laatutaso joustaa tarpeen edessä: vain noin joka kymmenes pyrkijä jää oven taakse. Seuraukset näkyvät kuuden vuoden päästä, Kalliomäki myöntää jo aineksen heikkenevän: ”Ikävä sanoa.”

Vielä siitä ei tosin ole merkkejä. Opiskelijoiden valmistumisosuus on edelleen suhteellisen korkea, 70 prosenttia, lähes opetusministeriön tavoitteen verran.

Kiinalaiset täyttämään paikkoja

Mutta mitä tehdä, jos naisistakaan ei heltiä lisävoimia. Naisopiskelijoiden osuus on osastolla 14 prosenttia eli jopa hyvä: kuulemma kolminkertainen luonnontieteisiin verrattuna. Jatkossa parannusta toisikin vain, jos tyttölapsia kasvatettaisiin uusin asentein, professori tietää. Muutokseen uppoaisi siis 20 vuotta.

”Meidän täytyy panostaa ulkomaalaisiin, jos aiomme kasvaa”, professori ja valittaa samalla, että tulokkaita tuo vain itätuuli: ”Lännestä heitä on vaikea saada.”

Elektroniikka-ala vetää Ouluun opiskelijoita etenkin Kiinasta, mutta myös Intiasta ja Venäjältä, mutta vain noin 10 vuodessa. Ulkomaalaisia opiskelijoita pitäisi kirjoittautua sisään nelinkertainen määrä, jos tarvetta verrataan ministeriötasolla tehtyihin osaajakartoituksiin.

Pekka ala-aho

Sähkötekniikka

ryövää tulokkaat

Sähkötekniikkaa opiskelee Oulussa nykyään lähes 3 000 nuorta. Se on viidesosa koko Oulun yliopiston oppilasmäärästä.

Tänäkin kesänä opiskelupaikan saa noin 300 tulokasta.

Lisäksi laitoksen 32 professoria kantavat vastuuta noin sadan aikuisen jatko- tai muunto-opinnoista etäpisteissä, Raahesta Rovaniemelle.

Sähkötekniikan osaston runsaan 20 miljoonan euron vuosibudjetista noin 60 prosenttia saadaan ulkopuolisilta, etenkin Tekesiltä ja Suomen Akatemialta sekä yrityksiltä.

Teollisuuden suora rahoitusosuus on ollut kasvussa, mutta jää vielä alle 1,6 miljoonan euron.

Opettajien uusiutumis- ja tietokanavista tärkein on matkustaminen. Matkoihin käytettiin viime vuonna 0,84 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa markkaa.

ARM

Artikkelin lähde Kaleva