Lakkojonojen purku alkanut

Oys yrittää lyhentää potilaiden odotusaikoja myös syksyllä

Maria Aitamurto

OULU Yliopistollinen sairaala on alkanut lyhentää leikkausjonoja Oulun kaupungin myöntämän lisämäärärahan turvin. 840 000 euron määräraha käytetään oululaisten potilaiden hoitoon.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola kertoo, että lisätilaus saadaan hoidettua syksyyn mennessä. Sopimuksen mukaan lisätilaus pitää tehdä toukokuun loppuun mennessä, mutta pykälien mukaan töitä on mahdollisuus jatkaa elokuun loppuun.

Jonoja puretaan ylitöillä ja lisätöillä. Kirurgian ylilääkäri Kari Haukipuro kertoo, että lisäksi on palkattu muutamia hoitajia.

Haukipuro listaa, että Oulun osoittamalla lisärahalla saadaan noin 1 000 poliklinikkakäyntiä, noin 500 lyhytkirurgista leikkausta ja 35 tekonivelleikkausta. Tekonivelleikkauksista kymmenen tehdään Raahessa alihankintana.

Muhoksen kunnan johtava lääkäri Esko Haapamäki miettii, että on yksinomaan myönteistä, kun edes yhdeltä sairaanhoitopiirin kunnalta liikeni lisärahaa jonojen lyhentämiseen. Hän sanoo myös, että lisäleikkaukset on hyvä tehdä kapasiteettia lisäämällä ettei muiden kuntien potilaille aiheudu haittaa.

Jonottomuus mahdotonta

Maaliskuun lopussa Oulun yliopistolliseen sairaalaan odotti hoitovuoroaan 14  900 ihmistä. Lisäystä vuoden takaiseen, lääkärilakkoa edeltävään tilanteeseen on noin 3 000 ihmistä.

”Täytyy muistaa suhteuttaa. Jono edustaa noin viittä prosenttia vuotuisesta potilasmäärästä”, Silvola muistuttaa ja korostaa, että kiireelliset tapaukset hoidetaan kaikki normaalijärjestyksessä.

Hän kertoo, että sairaanhoitopiirin kuntasopimukset ovat nyt sen verran hyvällä kokonaistasolla, että jonoja voidaan syksyllä kenties saada muutenkin entistä lyhennettyä.

Pisimmät jonot ovat kirurgian puolella, missä leikkausta odottaa runsaat 5 400 henkilöä. Kirurgian ylilääkäri Haukipuro käyttää lukumäärästä nimitystä ”tekemätön työ” eli osa näistä potilaista on jo voinut saada ajan leikkaukseen, mutta toimenpide on vasta edessä.

Lyhytkirurgiseen toimenpiteeseen pääsyä odottaa 3 350 ihmistä. Vuosi sitten jonossa oli vajaat 2 700 potilasta.

”Jonot ovat kasvaneet kovasti. Lakkoa kasvussa on noin puolet. Rahoituskriisi on merkittävämpi tekijä”, Haukipuro sanoo.

Hänen mukaansa sairaalassa olisi venymiskykyä, mutta lisää töitä ei voida tehdä ilman lisää rahaa. Jonojen purku kokonaan lisäisi hänen laskujen mukaan vuosibudjettia kymmenisen prosenttia.

Haukipuro laskee, että leikkauksia tehdään noin 15 000 vuosittain. Tekemätöntä työtä on kutakuinkin kolmannes, noin seitsemäksi kuukaudeksi. Haukipuro muistuttaa, että tekemättömiä, kiireettömiä leikkauksia pitääkin olla pariksi kuukaudeksi, sillä eteenpäin annettuja aikoja tarvitaan järjestelyvaraksi ja toiminnan ennakoimiseksi.

Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola toteaa, että on mahdotonta kuvitella, että jonoja ei olisi lainkaan.

Silvola lisää, että hoitoa odottavien potilaiden määrän suhteen Oulussa ei olla katastrofitilanteessa. Hänen mukaansa valtakunnallisesti vertailtuna luvut eivät ole hälyttäviä vaan tilanne on ”kohtuullisen hallittu”.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen vertaa, että Kuopiossa tilanne on huono. Koko sairaanhoitopiirissä leikkausjonossa on 12 000 henkilöä. Heistä noin 9 500 odottaa leikkausta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Kahteen aluesairaalaan leikkausvuoroa jonottaa kumpaankin noin tuhat henkilöä.

”Meillä on selkeästi huonompi tilanne kuin Oulussa. Väestöpohjamme on pienempi, mutta täällä sairastavuus on korkeampi. Myös resurssit vaikuttavat”, Pulkkinen kertoo.

Artikkelin lähde Kaleva