Porukalla parempaa tulosta

Perämerenkaaren yliopistoyhteistyö avaa uusia rahoituskanavia

Jouni Knihtilä

TORNIO Perämerenkaaren menestys on taattu, jos Luulajan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Karl Petersénin arvio pitää kutinsa. Petersénin mielestä nimittäin täydeltä laidalta paistava aurinko on hyvä merkki, kun Pohjolan talousbanaaniksikin kutsutun alueen visioista lähdetään puimaan oikeita jyviä.

Keskiviikkona annettiin näille käytännön töille lähtölaukaus, kun Oulun, Luulajan ja Lapin yliopistojen rehtorit allekirjoittivat niin sanottua osaamiskaarta koskevan rahoitushakemuksen Suomen ja Ruotsin hallituksille.

Kulissien takana käydyt väännöt pysyivät taustalla ja tilaisuudessa korostettiin säröttömästi yhteistyön voiman merkitystä. Laajalla rintamalla on mahdollista saada paremmin rahoitusta, toimia vastapunnuksena etelän suuntaan ja panna liikkeelle alueen kehitykselle tärkeitä hankkeita.

Talven aikana kasatun osaamiskaari-ohjelman rahapyyntö hallituksille on 3,4 miljoonaa euroa vuosittain kolmen vuoden aikana. Hakemuksen takana ovat yliopistojen lisäksi Suomen puolen ammattikorkeakoulut. Opinahjojen lisäksi yhteistyöhön kytketään niin kunnat kuin elinkeinoelämäkin.

Pääministereille annetaan purtavaa

Ohjelman malli on haettu Juutinrauman osaamissillasta. Tanskan salmien yli tehdään valtioiden rahoituksella yhteistyötä 13 yliopiston kesken. Osaamiskeskuksen hakemuspaperi luovutetaan maanantaina Oulussa pääministeri Paavo Lipposelle. Lähiaikoina myös pääministeri Göran Persson saa asiakirjan tutkailtavakseen.

”Mitä useampi edunsaaja ja mitä laajemmalle vaikutukset ulottuvat, sitä vahvempi argumentti se on myös rahoituksen suhteen”, Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula näkee. Riepula on aiemmin epäillyt, ettei ainakaan Suomen hallitukselta kovin helposti tipu miljoonia ohi normaalien rahoituskanavien.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen korostaa, että rahoituslähteitä on useita ja ensimmäiset hakemuksetkin ovat jo valmiina.

”Alueelliset kehittämisrahat ovat monen viranomaisen päätöksistä kiinni ja se on hieman ongelmallista. Meidän onkin pikaisesti otettava yhteyttä rahoittajiin ja viestittävä, mistä tässä on kysymys”, Lajunen sanoo.

Kansainvälinen yhteistyö tuo Luulajan teknisen yliopiston rehtorin Ingegerd Palmérin mukaan saumaa hakeutua paremmin myös EU:n rahahanojen lähteille. Suunnitelmissa on muun muassa tutkimusryhmiä, joille tämä kanava kävisi hyvin.

Uusi upea avaus vie syvemmälle

Osaamiskaari on ensimmäinen askel ”kaarimaisten” yhteistyöverkostojen rakentamiseksi Perämerenkaarelle. Vastaavia verkkoja on suunnitteilla myös muun muassa teräksen, hyvinvoinnin ja elämysten ympärille.

Osaamiskaareen on valittu alueen vahvoja lenkkejä, kuten informaatioteknologia sekä teräs- ja metsäteollisuus. Lajunen luonnehtii ohjelmaa erittäin upeaksi uudeksi avaukseksi, joka vie myös kansainvälisyyteen tottunutta yliopistoyhteistyötä entistä syvemmälle. Tämä näkyy esimerkiksi Luulajan ja Oulun yliopistojen peruskoulutusohjelmassa.

Lajusen mukaan Oulun ja Lapin yliopistojen yhteisen Meri-Lappi Instituutin asema vahvistuu sopimuksen myötä. Perämerenkaaren maantieteellisessä keskiössä sijaitseva instituutti saa ohjelmasta lisää vettä myllyyn. Sille on tulossa siivu myös tohtorikoulutuksesta.

Palmérin mukaan pohjoisen yliopistojen yhteistyö on sujunut erittäin helposti. ”Me täydennämme toisiamme hyvin, sillä olemme vahvoja vähän eri alueilla.”

Kaari kokoaa saman katon alle yli 40 000 opiskelijaa ja 6 000 työntekijää. Opiskelijavaihtoon halutaan saada myös lisää vipinää, sillä nykyisellään se on aika vähäistä.

Riepula korostaa, että kolmen konsortio on selvä kilpailuetu, jonka kautta yksiköistä nuorin ja pienin Lapin yliopisto saa eniten lisäarvoa. Hänen mielestään käytännön yhteistyö on kuitenkin kiinni varsinaisista toimijoista, ei rehtoreiden allekirjoituksista.

”Meillä voisi jossain vaiheessa olla myös yhteisesiintymisen paikka. Kolmen yliopiston esiintulosta mainontamielessä hyötyisivät kaikki. Se toimisi vastavoimana pääkaupunkiseudulle”, Riepula ehdottaa.

Perämerenkaaren kolme vuotta kestäneen työn ensimmäinen askel päättyy toukokuussa. Silloin kunnat ja seutukunnat perustavat yhteisen organisaation, Bothnian Arc -yhdistyksen.

Jouni Knihtilä

Artikkelin lähde Kaleva