Tekesin rahat loppuvat kesken

Pekka Siltanen

OULU Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin myöntämän rahoituksen kysyntä jatkuu vilkkaana. Rahoitusta haetaan tätä nykyä niin runsaasti, että hyviäkin projekteja jää rahoittamatta.

Kokonaan rannalle jätettyjen projektien määrä lähenteli alkuvuonna jo 40 prosenttia jätettyjen hakemusten määrästä.

Haetusta rahoituksesta Tekes pystyi myöntämään lopulta vain runsaat 30 prosenttia.

Yritykset ovat lisänneet tuntuvasti tutkimus- ja kehittämistoimiaan ja vastaavasti omaa rahoitustaan, mutta julkinen teknologiarahoitus polkee Suomessa jo neljättä vuotta paikoillaan.

Valitettavasti kasvava joukko hyviä ja selvästi rahoituskelpoisia projekteja jää toteuttamatta, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara murehtii.

Valtion budjettiin sisältyvien tutkimus- ja kehitysvarojen osuus on Suomessa kyllä EU:n keskitasoa. Mutta Suomi on kuitenkin jäämässä jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaistaan. Yrityksille suuntautuvan tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus on meillä alle puolet läntisten teollisuusmaiden keskitasosta, Saarnivaara vertaa.

Oulun seudun osuus kasvussa

Vaikka koko maassa Tekesin rahoitusmahdollisuudet eivät ole olleet riittäviä, Pohjois-Pohjanmaa on pystynyt kasvattamaan suhteellista osuuttaan niin tutkimus- kuin yrityksille suuntautuvassa projektirahoituksessakin.

Oulun vahvan painon ansiosta maakunnan osuus on noussut Tekesin myöntämästä tutkimusrahoituksesta 10,6 prosenttiin ja yritysrahoituksesta 13 prosenttiin. Tekesin tilastoissa maakunnan osuus on viime vuosina ollut yleensä 8-9 prosentin tasolla.

Vuosi on alkanut todella hyvin, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiayksikön päällikkö Asko Pietarila iloitsee.

Lisääntynyttä osuutta Pietarila selittää voimakkailla alueellisilla ohjelmilla, tutkimusyksiköiden ja yritysten voimakkaalla verkottumisella ennenmuuta Oulussa.

Elektroniikka- ja erityisesti tietoliikennepuolella taitaa olla jo toistakymmentä verkkoa, Pietarila laskee.

Tutkimusyksiköiden ja yritysten entisestään vahvistunut yhteistyö lupaileekin Pietarilan mielestä hyvän myötäleen jatkumista Oulun seudulla. Elektroniikka- ja tietoliikennepuolella tutkimus kasvaa liiketoiminnaksi siinä 3-6 vuoden haarukassa, hän arvioi.

Biotekniikassa läpimurrot edessä

Hieman kauemmaksi Pietarila sijoittaa Oulun seudulla paljon toiveita synnyttäneen biotekniikan menetystarinat. ”Toistaiseksi biotekniikka näkyy meillä vasta tutkimushankkeina, yritysrahoituksen aika on vasta tuonnempana”, hän perustelee.

Ouluun Medipolista rakennettaessa, 1990-luvun alkuvuosina ennakoitiin biotekniikan kasvavan Oulun seudulla vahvaksi liiketoiminnaksi jo 2000-luvun ensivuosina.

Kyllä tässä vielä muutamia vuosia saadaan odotella, ennekuin biotekniikan alueelta kuullaan toivottuja läpimurtoja, Pietarila ennakoi.

Aktiviteetteja biotekniikan alueella on paljonkin, mutta ala saisi Pietarilan mielestä ottaa verkottumisen ja yhteistyön mallia elektroniikkapuolelta.

Tuloksekasta Pietarilan mukaan varmasti olisi myös elektroniikan ja biotekniikan yhdistäminen. Hän olisi valmis miettimään myös porukalla, miten biotekniikan yrityksiä saataisiin houkuteltua Ouluun.

Pohjoisen rahat Oulun seudulle

Tammi-maaliskuussa Tekes rahoitti 675 tutkimus- ja kehitysprojektia yhteensä 127 miljoonalla eurolla. Projektien yhteiskoko oli 275 miljoonaa euroa.

Pohjois-Pohjanmaalla, eli lähinnä Oulussa Tekes myönsi tutkimus- ja kehityshankkeisiin yhteensä 15 miljoonaa euroa.

Kainuu on Tekesin rahoituksen näkökulmasta varsin valkoista aluetta. Maakuntaan se myönsi rahoitusta alkuvuonna vain 400 000 euroa ja senkin avustuksena.

Lappi esiintyi vielä heikommin tilastoissa, sillä sinne tutkimus- ja kehitysrahoitusta Tekes myönsi vain noin 120 000 euron verran.

Artikkelin lähde Kaleva