Omaishoitoon haetaan toimintamallia

Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry järjestää koulutusta, ohjausta ja virkistystä

Helge Murtovaara

PATTIJOKI Vaikka Raahen seutukunnan kattava omaishoitajien jaksamisen parantamiseen tähtäävä projekti on ehtinyt toimia täydellä vauhdilla vasta muutaman viikon, on mukana oleville tullut selväksi, että hanke on erittäin tarpeellinen.

Kolme vuotta kestävän projektin takana on reilut vuosi sitten perustettu Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY) 115 000 eurolla.

Projektikoordinaattori Taina Laakson mukaan tavoitteena on etsiä ja löytää yhdessä omaishoitajien ja heidän läheistensä sekä kuntien ja seurakuntien vammais- ja vanhustyötä tekevien kanssa pysyviä toimintamalleja, joilla omaishoitajia voidaan tukea heidän vaativassa hoitotyössään.

Omaishoitajat kaipaavat tietoa ja apua

Kotona hoitamiseen tarvitaan paljon tietoa ja monenlaista apua. Jos kerran hoitopaikoissa työntekijät uupuvat työtaakkansa alle, niin monet omaishoitajat tekevät hoitotyötä 24 tuntia vuorokaudessa. Laakso ymmärtää omaishoitajia, jotka hoitavat lähimmäisiään kotona.

”Koti on se paras paikka, mutta mielestäni samalla täytyy huolehtia, ettei omaishoitaja väsy liikaa - pian meillä on kaksi hoidettavaa. Kun valtakunnallinen suuntaus on se, että esimerkiksi vanhuksia hoidetaan mahdollisimman pitkään kotona, pitää yhteyskunnan antaa siihen myös apua ja tukea.”

Seutukunnassa noin 600 omaishoitajaa

Virallista omaishoidon tukea saa Raahen seutukunnassa reilut 150 omaishoitajaa, mutta karkean arvion mukaan omaisia hoitavia on kaikkiaan noin 600.

Omaishoitajille on toimitettu niin projektiesite kuin kysely. Kartoituksen tavoitteena on saada selville omaishoidon tilanne seutukunnassa, ovatko hoidettavat vanhuksia, vammaisia tai pitkäaikaissairaita, ovatko hoitajat työelämässä ja saavatko he omaishoidon tukea.

Seutukunnallisen kyselyn saa tarvittaessa myös hiljattain avatusta toimistosta soittamalla tai hakemalla. Laakso toivoo mahdollisimman laajaa osanottoa. Siitä on apua myös suunniteltaessa omaishoitajien koulutus- ja kurssitoimintaa, virkistystä sekä kuntoutusta.

”Vain kartoituksen kautta päästään asiaan eli mitkä ovat omaishoitajien tarpeet omassa hoitotilanteessa. Tietoja voidaan käyttää projektin aikana hyväksi, kun mietitään pysyviä toimintamalleja omaishoitajien tukemiseksi.”

Vertaistuki erittäin suuri voimavara

Omaishoitajien tapaamisrenkaan toimintaa puolestaan käynnistetään kouluttamalla ohjaajia. Heitä valitaan ennenkaikkea omaishoitajien tai aiemmin omaishoitajina olleiden joukosta.

”Tutkimuksen mukaan vertaistuki on erittäin suuri voimavara omaishoitajien keskuudessa. Jos ohjaaja itse on ollut omaishoitaja, on hänellä tuntuma niihin asioihin, mistä ihmiset puhuvat.”

Toimistoltaan projektikoordinaattorin löytää maanantaisin. Omaishoitoa ja kaikkea siihen liittyvää voi silloin kysellä aivan laidasta laitaan.

”Hyvin usein sekin, että on olemassa vain ihminen, jolle voi puhua ja joku joka kuuntelee arjen ongelmissa, auttaa jo erittäin paljon.”

Helge Murtovaara

Tuore projektikoordinaattori. Taina Laakso pitää omaishoitajien hoitotyötä tärkeänä yhteiskunnan varoja säästävänä kolmannen sektorin työnä.

Artikkelin lähde Kaleva