Laitoskuntoutus liian rankkaa

Vanhat veteraanit tarvitsevat heikentyneisiin voimiin sopivia vaihtoehtoja

Anne Hentilä

KUUSAMO Veteraanien ikääntyessä ja kunnon heikentyessä heille kaivataan myös muuta kuin laitoskuntoutusta. Päiväkuntoutusta on vielä kuitenkin melko vähän tarjolla. Muotoja siihen ei ole riittävästi kehitetty kunnissa.

”Vaihtoehtoisilla kuntoutusmuodoilla ja yhteistyöllä pitäisi rakentaa turvaverkko. Sen myötä ei huonokuntoinenkaan veteraani tipahtaisi pois kuntoutuksesta”, sanoo sosiaalineuvoja Anni Grundström Suomen Sotaveteraaniliitosta.

Veteraanille on eniten tarjolla laitoskuntoutusta. ”Veteraanien keski-ikä on 82 vuotta ja toimintakyky on laskenut huomattavasti. Kaikki eivät lähde laitokseen. Minulla on se pelko, että silloin nämä veteraanit jäävät kotiin, jos ei muuta vaihtoehtoa ole tarjolla.”

Kaksi viikkoa laitoskuntoutusta voi Grundströmin mukaan olla melko rankkaa huonokuntoiselle veteraanille. ”Jos hän ei enää jaksa osallistua yhteiseen jumppahetkeen, silloin pannaan ovi helposti kiinni ja sanotaan, että olen liian sairas kuntoutukseen. Tällöin pitäisi lähialueilla olla tarjolla muita vaihtoehtoja.”

Perinteinen avokuntoutus tarkoittaa fysikaalisia hoitosarjoja. ”Se toimii ihan hyvin, mutta riittääkö pelkkä yksilöllinen hieronta tai lämpöhoito kuntoutuksena. Sitä voi kysyä.”

Kokonaisvaltaista

Päiväkuntoutus sisältää kokonaisvaltaisen kuntoutuksen oman kunnan lähialueella. ”Siihen sisältyy yksilöllisiä hoitoja, ruokailu ja yhdessäoloa. Varsinkin yksin asuvilla yhdessäolo on korostunut.”

Päiväkuntoutuksen vähäisyyteen vaikuttaa myös se, että siinä täytyy huomioida kuljetus. ”Se toimii hyvin niissä kunnissa, joissa on esimerkiksi kuntoutuslaitos lähialueella.”

Valtionkonttori korotti kuntoutukseen kunnille osoitettavia määrärahoja tälle vuodelle. ”Valtionkonttori edellyttää, että korotusta käytettäisiin avo- ja päiväkuntoutukseen. Nyt on se pelko, että tuleeko nämä rahat käytettyä kaikissa kunnissa.”

Grundström muistuttaa, että veteraanien avokuntoutuksella autetaan kunnan ikäihmisten kotona selviytymistä. ”Tämä on kunnille suuri haaste, johon pitäisi vastata.”

Veteraanien kuntoutusvälit vaihtelevat kahdesta jopa yli neljään vuoteen. Sotaveteraaniliiton mielestä se ei riitä. ”Toivomme, että veteraani pääsisi kuntoutukseen joka vuosi. Määrärahoistahan tämä on kiinni. Väli on pienentynyt niissä kunnissa, jotka ovat itse varanneet määrärahoja kuntoutukseen. Kunnista noin 60 prosenttia on näin tehnytkin.”

Piristystä elämään

”Voi että täällähän mulla on jalatkin taas vetreytyneet”, päiväkuntoutuksessa oleva 84-vuotias Impi Määttä sanoo ja heilauttaa todisteeksi jalkojaan ylös tuolilta. ”Piristystä täällä saa muutenkin elämään, kun yksinään asuu.”

Keskustaajaman kerrostalossa asuva Määttä haluaa pysyä kotona niin pitkään kuin vain mahdollista. Edellisestä päiväkuntoutuksesta on aikaa kolme vuotta. Laitoskuntoutuksesta on vuosia kulunut viisi.

Useamminkin Määttä ottaisi kuntoutusta vastaan. ”Voisikohan sitä kotihoitoakin saada joskus”, hän aprikoi.

Päiväkuntoutukseen kuuluu myös ilmainen kuljetus. ”Taksihan minut hakee aina ihan kotirappujen edestä”, Määttä kertoi. Mukaan taksiin otetaan aina myös veteraanitalossa asuva kohta 78-vuotias Aino Greus.

Porkkapirtin toimintakeskuksessa järjestettävä päiväkuntoutus käsittää 10 päivää. Joka toinen päivä on välipäivä. Yksilöhoitojen lisäksi on erilaista yhdessäoloa. ”Veteraanit savat kokonaisvaltaista kuntoutusta, niin fyysistä, henkistä kuin sosiaalistakin”, kertoi vt. sosiaaliohjaaja Leena Karppinen.

Puolet päivästä on yksilöllistä hoitoa; puolet ryhmässä oloa. Kuntohoitaja Raimo Manninen muistuttaa, että jokainen saa lopussa kotihoito-ohjeet.

Kuntoutukseen voidaan valita veteraani, jolle se on tärkeä toimintakyvyn edistämisen, säilyttämisen tai muun syyn takia. Tarve ja kiirellisyys otetaan aina huomioon. Kuusamossa kuntoutuspäätöksiä tehdään vuodessa noin 200.

Karppinen toimii Kuusamossa myös veteraaniasiamiehenä. Monella veteraanilla yksinäisyys näkyy selkeästi ongelmana. Sitäkin päiväkuntoutuksella pyritään lievittämään.

Porkkapirtissä päiväkuntoutusta on tehty vuodesta 1996 lähtien. Siihen pääsee vastaavan hoitajan Seija Heiskasen mukaan vuodessa 60-70 veteraania. Kerralla on yhdessä ryhmässä aina kuusi.

anne hentilä

Laitteet tutuksi. Kuntohoitaja Raimo Manninen seuraa kun Impi Määttä ja Aino Greus tekevät tuttavutta kuntosalin laitteiden kanssa.

anne hentilä

Ensikertalainen. Raimo Manninen ja Leena Karppinen tutkailevat kuinka Impi Määttä selviytyy elämänsä ensimmäisestä kuntopyörällä ajosta.

anne hentilä

Uutta puuhaa. Impi Määttä nousi ensimmäistä kertaa elämässään kuntopyörään. Raimo Manninen auttoi jalat polkimiin.

Artikkelin lähde Kaleva