Suolla matkailu on nouseva laji

EU-rahalla soita luonnontilaan ja pitkospuita matkailijoille

Johanna Liukkonen

OULU Aapasuoerämaat Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat saamassa rahaa suojeluun EU:n Life-luontorahastolta. Tarkoitus on alueiden suojelun ohella kehittää suomatkailua.

Hankkeen alueet Olvassuo, Litokaira ja Iso Tilansuo-Housusuo kuuluvat Naturaan.

Suuri osa rahoista kuluisi soiden ja metsien ennallistamiseen eli muuttamiseen lähemmäs luonnontilaa. Ojitettuja soita on tarkoitus kosteuttaa tukkimalla ojia ja poistamalla puustoa. Metsiä ennallistetaan kulottamalla ja lisäämällä lahopuustoa puita kaatamalla tai koloja poraamalla.

Matkailua on tarkoitus kehittää Olvassuon alueella, mutta jonkin verran myös Litokairassa sekä Iso Tilansuo-Housusuo-alueella, joskin pienimuotoisemmin.

Suunnitelmissa on rakentaa pitkospuita, opasteita ja lintutorneja.

”Kyseisillä alueillahan on aika paljon erityisarvoja ja arvokasta lintu- ja kasvilajistoa. Arimmat alueet jätetään reittien ulkopuolelle”, huomauttaa suojelubiologi Markku Lehtelä Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalveluista.

EU:n komissio varmistaa rahoituksen vasta alkukesästä, joten Metsähallituksessa ei vielä uskalleta iloita. EU-rahaa on luvassa 835 000 euroa. Toinen puoli rahoituksesta saadaan kansallisilta tahoilta eli alueen kunnilta, Metsähallituksesta sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta.

Mikäli EU-rahoitusta ei saada, ennallistamisista suuri osa siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Alueiden suomatkailua pystyttäisiin kuitenkin kehittämään jonkin verran.

Koko aapasoiden suojeluprojektin työllistävä vaikutus on Lehtelän arvion mukaan noin kaksikymmentä henkilötyövuotta.

Lapissa meneillään suoprojekti

Vastaavanlainen EU:n Life-rahoitettu luonnonsuojeluprojekti aloitettiin vuonna 2000 Keski-Lapissa. Aapasoiden suojeluun saatiin silloin EU-rahaa 1,6 miljoonaa euroa, toinen puoli rahoituksesta järjestyi kansallisesti.

Rahoilla on suojelun ja luonnonhoidon lisäksi rakennettu ulkoilureittejä ja tulipaikkoja sekä asennettu opasteita.

Yhtenä kohteena on ollut Teuravuoma Kolarissa. Ulkoilureitistöä oli alettu toteuttaa jo ennen Life-hanketta.

”Suomatkailu on tullut voimakkaasti mukaan kylien esityksestä”, projektikoordinaattori Jouni Rauhala Lapin Ympäristökeskuksesta kertoo.

Ensi kesänä Teuravuoman Natura-alueen läpi rakennetaan pitkospuureitti eli telatie, jolle pääsee kolmesta kylästä. Telatie on rakennettu ensimmäisen kerran 1878.

Projekti on työllistänyt kahtena vuonna noin puoleksi vuodeksi viiden henkilötyövuoden verran. Ensi kesänä työllistävyys on Rauhalan mukaan suurin.

Suoelämykset niin Metsähallituksen kuin yksityisyrittäjänkin mahdollistamina ovat matkailijalle vielä melko harvassa.

Pisimmälle suomatkailua on kehitetty Pohjois-Karjalassa Patvinsuon kansallispuistossa, jonka alasta 70 prosenttia on suota. Alueen harvinaisuus on Suomujärvi, jossa on 24 kilometriä hiekkarantaa.

Patvinsuon reiteillä on 80 kilometriä pitkospuita, lintutorni, luontotupa, muutama keittokatos, yhdeksän tulentekopaikkaa ja kuusi telttailualuetta sekä luontopolkuja. Reittien varsilla kerrotaan suoluonnosta, vanhoista metsistä, miilunpoltosta ja alueen historiasta.

”Ehkä aiemmin on nähty suo hieman pelottavanakin”, sanoo Patvinsuon puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta. ”Pitkospuille uskaltaa lähteä perheenkin kanssa.”

Erityiseksi houkuttimeksi Tuhkalainen arvelee suon avaruuden vaarojen keskellä. Vuosittain Patvinsuolla käy 15 000 matkailijaa.

Turvekylpy-jä suosau-

nassa

OULU Suomatkailu on toistaiseksi marginaalinen ja äärettömän pieni ala, sanoo matkailupäällikkö Kati Kemppainen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.

Kemppainen painottaa, että suolle meneminen on raaka-ainetta, ja suo on osattava tuotteistaa. Kemppaisen mukaan ulkomaisista turisteista suosta kiinnostuu pieni, äärimmäisiä elämyksiä etsivä ryhmä. ”Kun tuote on oikea, voidaan löytää niitä, jotka ovat valmiita maksamaan siitä paljonkin”, Kemppainen sanoo. Hän ehdottaa, että tuotteen suunnitteluun tarvitaan geologi, biologi ja dramaturgi.

Yö lintutornissa

Matkailurittäjä Kauko Kakolla Yli-Iissä on kiintoisan kuuloinen resepti suoelämyksiin. Pääelementti on suotorni, joka muistuttaa lintutornia. Kymmenen metrin korkeuteen mahtuu nukkumaan viidestä kuuteen matkailijaa, ja torni lämpeää talvellakin. Alhaalla aukeaa 1 200 hehtaaria suota.

Kakko myös suunnittelee suotaruston yhdistämistä elämykseen usvan noustessa illalla. Päivällisellä tornissa kuunneltaisiin suosinfoniaa. Suopoluilta löytyy tietoa ekologiasta.

Talvella tornille voi tehdä lumikenkäkävelyjä tai moottorikelkkaretkiä.

”Se on semmoinen täydellinen suopaketti”, Kakko määrittelee.

Suunnitelmissa on myös suosauna, jossa voi ottaa turvekylpyjä ammeessa, peseytyä turvesaippualla ja lopuksi pulahtaa suolampeen.

Suopaketin on tarkoitus valmistua kesäksi. Markkinointia ei keskeneräisyyden takia vielä ole kuitenkaan aloitettu. ”Kiinnostusta on ollut sekä koti- että ulkomailta”, sanoo Kakko. (JL)

Suonautintoja pinnassa, yllä, ja hieman upoksissa

Pitkospuut. Suomessa on satoja kilometrejä pitkospuita. Pelkästään Patvinsuon kansallispuistossa Pohjois-Karjalassa on lähes 200 kilometriä pitkospuita. Puut olisi hyvä uusia 10-15 vuoden välein.

Marjastus. Soilta poimitaan pääasiassa lakkoja eli hilloja. Sadosta saadaan talteen keskimäärin seitsemän miljoonaa kiloa vuodessa eli vain 20-30 prosenttia. Karpaloita poimitaan noin puoli miljoonaa kiloa, vain pieni osa sadosta. Kolmas soiden marja on juolukka.

Lintutornit. Soilla on kymmeniä lintutorneja. Tyypillistä linnustoa ovat kurjet ja kahlaajalinnut. Joidenkin EU-alueen lintulajien pääosa pesii Suomen soilla.

Suopotkupallo. Maailmanmestaruuskisat pidetään vuosittain Hyrynsalmella Pölhövaaran suolla, tänä vuonna 11.-14.7. Viime vuonna mestaruudesta kisasi 168 joukkuetta. Harrastesarja on täynnä, mutta ilmoittautumisia otetaan varasijoille. Lisätietoja www.suopotkupallo.net

Artikkelin lähde Kaleva