Sukulaisen jäljillä

Purjelaivojen ja tervan aikakaudelta...

Miten oululaisesta Karl Saarelasta tuli Charles Island?

Anneli Lukka

ALUSSA oli vain sarvivalaan luu, valokuva, sormus, savukekotelo ja Uusi testamentti vuodelta 1878, kun brittisyntyinen montrealilainen Nicholas Minns ryhtyi selvittämään isoäidinisänsä alkuperää. Perhetarinan mukaan tämä oli ollut suomalainen merimies. Viime vuonna Nicholas päätti ottaa selvää, kuka tämä salaperäinen esi-isä oikein oli ollut.

Niinpä Nicholas istuikin pian lentokonessa matkalla Ouluun, taloon, jossa hänen tutkimuksensa kohde, merimies Karl Saarela oli syntynyt tervan ja purjelaivojen aikakaudella vuonna 1855. Nicholas kertoi jännittävästä etsinnästään ja viimekesäisestä Oulun-matkastaan äskettäin Montrealissa Kanadassa Canadian Friends of Finland -yhdistyksen kokouksessa.

Kun Nicholas nuorena miehenä opiskeli arkkitehtuuria Cambridgen yliopistossa, hän kiinnostui Alvar Aallosta siinä määrin, että matkusti Helsinkiin, Otaniemeen ja Säynätsaloon tutkimaan tämän suunnittelemia rakennuksia. Perhetarinan suomalainen merimies, jonka perinnöksi jättämään taskukelloon oli kaiverrettu nimikirjaimet C.I., kiehtoi jo silloin hänen mielikuvitustaan.

Nicholasista ei kuitenkaan loppujen lopuksi tullut arkkitehtiä. Kolmen vuoden opiskelujen jälkeen hänen verensä veti klassisen baletin opiskeluun. Se vei hänet Pohjois-Amerikkaan ja lopulta Montrealiin, jossa hän tanssi yhdeksän vuotta kuuluisassa Les Grands Ballets Canadiens -ryhmässä. Nyt hänellä on työpaikka sijoitusyhtiössä, viehättävä vaimo Nicole ja kolme lasta.

Isoäidinisä, tuo salaperäinen C.I. alkoi kiinnostaa sekä Nicholasia että hänen äitiään yhä enemmän ja enemmän. Internet tarjosi aivan uusia mahdollisuuksia sukututkimukseen. Äkkiä muun muassa mormonien valtava genealoginen kirjasto oli jokamiehen sormenpäiden tuntumassa.

Äiti Barbara Minns tutkiskeli tietopankkeja ja sai selville, että tuon siihen asti vain perhetarinassa eläneen merimiehen oikea nimi oli Carl (tai Karl) Saarela, joka Walesin Swanseassa oli muuttanut nimensä Charles Islandiksi.

Nicholas aloitti omat tutkimuksensa kirjoittamalla kirjeen Finnish Tourist Board of Canadalle ja sai sieltä Suomen arkistojen osoitteita. Karlin syntymäpaikaksi oli kirjoihin merkitty Uleåborg, siis Oulu. Kirje Oulun satamajohtajalle Kari Himaselle tuotti vastauksen, mistä löytää merimiesten henkilötietoja. Pariisissa asuva veli löysi suomalaisen tulkkiystävän ja Helsingin puhelinluettelon välityksellä kaukaisen serkun nimeltä Tuomo Visuri.

Oulun maakunta-arkistosta löytyi tieto, että Karl Saarela oli syntynyt Oulujoella lähellä Oulua 23.3.1855. Sieltä saatiin myös hänen entisen kotitalonsa osoite ja sen nykyisten asukkaiden nimi. Taas sormet näppäimistölle ja uusi kirje Ouluun!

Vanhan Saarelan paikan uudet asukkaat Eira ja Eljas Ulvinen toivottivat paluupostissa Nicholas ja Barbara Minnsin tervetulleiksi Ouluun ja tarjosivat jopa yösijaa. Matka tehtiin elokuussa 2001. Se oli 78-vuotiaan Barbara Minnsin ensimmäinen Suomen-matka.

”Suomessa tapaamamme ihmiset olivat lämminsydämisiä ja anteliaita”, Nicholas kertoo.

Tuomo-serkun 90-vuotias Oulussa asuva äiti Siiri Maria Visuri oli tehnyt heille muistokirjan, joka runoin ja piirroksin kuvaili maalaiselämää ja sukulaisia. Karl Saarelan syntymäpaikka oli laajojen metsien ympäröimä maalaistalo Oulujoen rannalla, jonka pihapiiriin kuului useita asuinrakenuksia, aittoja, historiallinen navetta ja puilla lämmitettävä oikea sauna.

Ulviset eivät olleet edes sukulaisia, mutta toivottivat mennyttä vuosisataa etsimässä olleet ”pyhiinvaeltajat” sydämellisesti tervetulleiksi.

”Niinpä sitä istuin alastomana saunassa edellisenä päivänä ensimmäistä kertaa tapaamani serkun ja sinä samana päivänä kohtaamani ex-poliisin kanssa!” muistelee brittiläisesti kasvatettu Nicholas tyytyväisenä ja vieläkin vähän ihmeissään.

Oulussa Minnsit vierailivat myös historiallisessa Toivo-purjelaivassa ja Turkansaaren museokylässä, missä heitä kiinnosti tervanteko ja seudun merenkäyntiperinteet.

Karl Saarela jätti jälkeensä merkillisen sarvivalaan nokkaluun, johon oli kaiverrettu niiden satamien ja laivojen nimet, joissa hän oli työskennellyt.

”Menin Lontoossa Lloyds of London -vakuutusyhtiöön, ja sieltä löytyivät laivojen purjehdukset satama satamalta tarkkoine päivämäärineen. Laivalta meni noina päivinä kahdeksan kuukautta kivihiilen kuljetusmatkalla Swanseasta Kaukoitään. Takaisin se toi sokeria ja mausteita. Suomesta Karl lähti 1870-luvulla oikealla purjelaivalla, mutta nuo kivihiililaivat olivat varhaisia höyrylaivoja.”

Nicholas kävi myös Kanadan koilliskolkassa Newfoundlandissa, missä Library of Marine Archives -arkistosta hän löysi erään laivan miehistölistasta Karl Saarelan omakätisen nimikirjoituksen. Newfoundlandissa ja muualla Kanadan Atlantinpuoleisella rannikolla kävi aikoinaan paljon suomalaisia laivoja.

Karl Saarelan ainoan valokuvan kehysten takaa löytyi kappale Newyorkilaista sanomalehteä vuodelta 1888-89. Mies oli ehtinyt seilailla myös Bordeaux-linjan matkustajalaivojen purserina.

”Todisteita ja johtolankoja löytyy kaikkialta, kun alkaa vain etsiä”, väittää Nicholas.

Nyt hän kantaa ylpeänä Karl Saarelan sormusta samalla tavalla pikkusormessaan kuten hänen isoäidinisänsä aikoinaan teki. Savukekotelolle hänellä ei ole käyttöä. Karl Saarela kuolikin verrattain nuorena syöpään.

Nicholas Minnsin käyttämiä hakemistoja:

http://www.genealogia.fi

Oikea aarreaitta - sisältää osoiterunsauden ja keskustelulistojen lisäksi mm. laivojen matkustajalistat ja passirekisterit.

http://www.migrationinstitute.fi/migration/er_search.htm

Suomen siirtolaisrekisteri

http://www.familytreemaker.genealogy.com/ftmvers.html

Sukupuun teko-ohjelma

Artikkelin lähde Kaleva