Areenaa vatvottu vuosikaudet

Kokous- ja kongressikeskus muuntui keskustelussa monitoimihalliksi

Kari Sankala

OULU Areena-keskustelun historia kumpuaa Oulussa jo yli kymmenen vuoden takaa. Tuolloin ei puhuttu monitoimijäähallista vaan kokous- ja kongressikeskuksesta.

Vuonna 1991 tehdyn selvityksen mukaan Oulussa ei ollut taloudellisia edellytyksiä suuren luokan kongressikeskuksen rakentamiseen, vaikka paria vuotta aiemmin nousukauden kiidossa sellainen tuntui järjestyvän vaivatta.

Kaupungin matkailupalvelut selvitti kokous- ja kongressikeskuksen tarvetta vuonna 1997. Selvitys osoitti, etteivät kongressit ole pelkkä tilakysymys, vaan niillä pitää olla sisältö.

Tuo matkailupalvelujen selvitys jäi kuitenkin elämään. Niinpä Oulun edellinen kaupunginjohtaja Risto Parjanne nimitti 15. tammikuuta 1998 Oulun kokous- ja kongressitilojen kehittämistyöryhmän.

Työryhmä uurasti puolitoista vuotta. Juhannukseksi 24. kesäkuuta 1999 päivätyssä Oulun kongressikeskus -raportissa vertailtiin kymmentä erilaista mahdollisuutta keskuksen toteuttamiseen.

Yksi selvityksessä mukana olleista vaihtoehdoista oli Huuhkajapuistoon ehdotettu Oulun High-Tech Areena. Suuren yleisön tietoisuuteen areena nousi Viikko-Kalevan kaupunkisivulta 31. lokakuuta 1998 jutulla ”Unelma pohjoisen omasta Areenasta”.

Keskustelu julkisuudessa onkin kiertynyt tuon jälkeen pitkälti areenan ympärille. Kongressikeskus-työryhmä asetti ykkösvaihtoehdoksi Merisalin, joka rakennettaisiin Vänmanninsaareen. Kakkosvaihtoehto oli Maasali, joka olisi tehty Pohjankartanoon.

Kumpikaan saleista ei elänyt esityksiä pitemmälle. Vänmanninsaareessa laajenee kaupunginteatteri, jossa yhteydessä tosin pidetään kongressitkin mielessä. Autotorille on suunnitteilla Finnkinon elokuvakeskus, jossa koetaan olevan potentiaalia myös kongressikäyttöön. Siispä selvityksen kymmenestä vaihtoehdosta elossa on enää areena eikä sekään alkuperäisessä muodossaan.

Tavoitteena oli yksityinen areena

Jo vuoden 1998 talousarvion esittelyn yhteydessä kaupunginjohtaja Parjanne kaipasi yksityistä rahaa areenan toteuttamiseen.

Areena-suunnitelmien tultua julki asia lähti etenemään reippaasti. Jo maaliskuun alussa 1999 lääninhallitus esitti 13 miljoonan markan avustusta Huuhkajapuiston areenalle. Myötätuuli ja selvitystyö jatkui koko vuoden 1999 ajan. Oulun kaupunginvaltuusto lupasi kunnallisteknisten töiden rahoitukseen 23 miljoonaa markkaa vuosille 2000-2002.

Areena ei kuitenkaan noussut. Kannattavuuden varmistamiseksi rinnalle kosittiin hotellia ja kaupungin omistamaa Tietomaa Oy:tä. Kaupungin päättäjiltä ei löytynyt valmiutta Tietomaan siirtoon eikä hotelliyrittäjääkään löytynyt.

Huhtikuun puolivälissä 2000 Uki arkkitehtien Matti Heikkinen toi Kalevan kautta julkisuuteen ajatuksen Raksilan jäähallin peruskorjaamisesta areenaksi. Heti perään Oululle lupailtiin jääkiekon MM-kisojen isännyyttä 2004, jos päätöksiä syntyy. Kisat järjestetään Suomessa jo 2003.

Areena keskustelu juuttui vaaleihin

Oulussa ei syntynyt päätöksiä yksityisestä areenasta. Kaupungin päättävissä elimissä areena juuttui kunnallisvaaleihin. Kalevan vaaligallupin mukaan areena sai uuteen kaupunginvaltuustoon lievästi areenamyönteisen kokoonpanon.

Vaalikyselyyn vastanneista 23 valtuutettua kannatti areenan rakentamista Ouluun ja 19 vastusti. Kaikkiaan valtuutettuja on 59. Vastustajat löytyivät vasemmistoliitosta ja vihreistä.

Ensi keväänä on jälleen vaalit - eduskuntavaalit.

Tammikuussa 2001 alkoivat haaveet yksityisin varoin rakennettavasta areenasta rapista. Hjallis Harkimokin ilmoitti tammikuussa 2001, ettei pistä rahojaan Ouluun. Kevään 2001 aikana ajatus oli rapautunut jo kokonaan.

Niinpä apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi asetti 6. kesäkuuta 2001 hankeryhmän selvittämään vaihtoehtoisesti areenan rakentamista tai Raksilan hallin peruskorjausta.

Loppuraportti valmistui 7. joulukuuta 2001. Enää ei puhuttu Huuhkajapuistosta, vaan monitoimihallia oltiin tuomassa Raksilaan Ouluhallin ja pesäpallostadionin väliin.

Helmikuun 26. päivä 2002 kaupunginhallitus halusi vielä lisäselvityksiä mahdollisen monitoimihallin rakentamisesta ja hallinnoinnista sekä operaattoritoiminnoista. Nuo selvitykset valmistuivat viime keskiviikkona ja tulevat kaupunginhallituksen käsittelyyn ensi tiistaina.

Pikka-rainen valmis periaate-ratkai-suun

Kari Sankala

OULU Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkaraisen (kesk..) mielestä aika olisi kypsä periaateratkaisun tekemiseen Oulun areenasta. ”Nyt voitaisiin tehdä päätös, että areena liitetään kuntasuunnitelmaan, ettei asia jää roikkumaan.”

Matti Pikkarainen ei ole vielä itse ehtinyt tutustumaan jäähallivaihtoehdoista tehtyyn lisäselvitykseen, sillä kaupunginhallituksen ensi tiistain kokouksen esityslista ei ole vielä valmistunut. Torstain Kalevan lukeneena hän arvioi lisäselvityksissä syntyneen areena-mallin, josta on poliitikkojen keskuudessa puhuttu. ”Se on kiinteistöyhtiö, johon voidaan sitoutua.”

Äkkipäätään Pikkarainen miettii vielä mahdollisuuksia jaksottaa kustannuksia useammalle.

Areenan yhdessä arkkitehti Juha Paldaniuksen kanssa oululaiseen keskusteluun lanseerannut konsultti Pekka Jääskeläinen sanoo mietinnän lähteneen ajatuksesta, voidaanko kongressikeskus ja jääareena yhdistää. ”Kärpillä oli 1990-luvun lopulla kova halu liigaan ja kehittyä edelleen. Mietimme silloin, että oululainen ratkaisu voisi olla monitoimihalli.”

”Kaupunki selvitteli kongressikeskusta. Toimme uuden ajatuksen areenasta, jonka sisällä oli monitoimisuus ja sitä kautta kustannusten säästö”, Jääskeläinen sanoo.

Yksityisin varoin rakennettava areena ei kuitenkaan ottanut tuulta. Kunnallisvaalien läheisyydessä poliitikoilta ei saanut selvää kantaa ja hanke pitkittyi. Ajatuksena oli siirtää areenan oheen Tietomaa Myllytullista. ”Talousodotukset kääntyivät epäsuosiollisiksi eikä yrityksiltä löytynyt enää halua riskinottoon.”

Jääskeläisen mielestä malli, jossa areena toteutetaan selvästi kiinteistöyhtiönä, joka myy nimet, aitiot ja penkit, on hyvä. ”Näin veronmaksajatkin saisivat jotakin buumista. Kärppien rahoituskaaviot näyttivät vielä vähän siltä kuin Pikku-Kallen synttärikartta viidakossa. Nuolia meni ristiin rastiin. Areenalle pitää olla selkeä hinta.”

Jääskeläisen mielestä kaupungin läsnäolo areenassa tarvitaan. ”Oulun tasoinen kaupunki tarvitsee areenan. Tilaisuudet sinne on järjestettävä ammattitaidolla. Tapahtumia kyllä saa, mutta se vaatii osaamista. Jos areenaa ryhdytään pyörittämään valtuustovetoisella lautakunnalla, se tietää rahan menoa.”

”Toteutuessaan areena tuo Ouluun lisää veronmaksajia ja sitä kautta lisää rahaa sinne sosiaali- ja terveystoimen rahoitukseen”, sanoo Jääskeläinen, jonka mielestä uusi on selvästi parempi vaihtoehto kuin vanhan peruskorjaaminen.

Muodonmuutos kongressikeskuksesta areenaksi

1991 Selvitys kongressikeskuksesta. Oulussa ei edellytyksiä.

1997 Matkailupalveluiden kokous- ja kongressikeskusselvitys

1998 15. tammikuuta kaupunginjohtaja Risto Parjanteen Oulun kokous- ja kongressitilojen kehittämistyöryhmä

1999 24. kesäkuuta Oulun kongressikeskus -raportissa 10 vaihtoehtoa. Julkisuudessa 31.10.1998 Viikko-Kalevassa ollut areena mukana. Merisali ja Maasali ratkaisuehdotus.

Marraskuussa Oulun talousarvioon 23 miljoonaa markkaa areenan kunnallistekniikkaan vuosille 2000-2002.

2000 Huhtikuussa esitys Raksilan jäähallin remontista areenaksi.

2001 6. kesäkuuta apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi asetti jäähallin hankeryhmän. 7. joulukuuta loppuraportti valmis, uusi monitoimihalli - areena Raksilaan.

2002 26. helmikuuta kaupunginhallitus pyysi lisäselvityksiä.

17. huhtikuuta lisäselvitykset valmistuivat.

Ensi tiistaina 23. huhtikuuta kaupunginhallitus käsittelee jäähalliasioita seuraavan kerran.

KS

Artikkelin lähde Kaleva