Harry Potter ja kauhu ovat nykyajan satuja

Kirja pitää pintansa nuorten ajanvietteenä

Antti Ervasti

OULU Oulun läänissä voidaan olla tyytyväisiä, sillä nuoret ja lapset lainaavat kirjoja kahta prosenttia enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Mystiikka ja kauhu ovat nykyajan satuja.

Lapset ja nuoret ja lukevat tohkeissaan kauhutarinoita ja etenkin Harry Potter -sarjaa. Vanhan ajan sadut sisälsivät samoja, pelottavia elementtejä, kuten noitia, peikkoja ja kummituksia. Grimmin veljesten julmista saduista puhumattakaan.

Kirja pitää pintansa tietokonepelien ja videoiden puristuksessa. Oulun läänin kirjastoissa lasten ja nuorten kirjojen määrä on puolitoistakertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

Kuntakohtaisessa tarkastelussa lapset lainaavat eniten kirjoja Taivalkoskella, Puolangalla, Yli-Iissä, Hailuodossa, Kuhmossa, Sotkamossa, Kestilässä, Reisjärvellä, Sievissä, Alavieskassa ja Ruukissa. Näissä kunnissa tehdään 41-56 lainausta 0-14-vuotiasta lasta kohti.

Kirjasarjat suosiossa

Oulun läänin kirjastotoimentarkastaja Ulla Kukko iloitsee, että kirjan aika ei ole suinkaan ohi.

Keskiviikkona läänin kirjastoväelle pidettiin lasten ja nuorten kirjallisuuden esittely- ja arviointipäivä, jossa kävi ilmi, että kirjassa osataan käsitellä ajassa liikkuvia ilmiöitä kiinnostavasti, myös vaikeita asioita.

Kukko sanoo, että Oulun läänin hyvät lainausluvut kertovat kirjastojen ja kotien kesken toimivasta yhteistyöstä. Saman selityksen löytää Puolangan kirjaston kirjastovirkailija Tiiti Piipponen.

”Olemme tehneet paljon yhteistyötä koulujen kanssa. Lapsille on annettu erikoistunteja, joilla on esitelty kirjastoa ja pidetty niin sanottuja kirjavinkkauksia. Ne ovat kirjojen perusteellisempaa esittelyä”, Piipponen sanoo.

Puolankalaisnuorten suosiossa ovat pitkät kirjasarjat, esimerkiksi tässä vaiheessa 54-osainen Sweet Valley High. Kauhutarinat ovat erityisen suosittuja. Tiiti Piipponen on huomannut, että tytöt suuntaavat romantiikkaan nuorempina kuin aikaisemmin.

Hirveyksiä tarvitaan

Lasten ja nuorten kirjallisuutta tutkinut maisteri Marja-Riitta Vainikkala sanoo, että lapset ja nuoret oppivat hahmottamaan maailmaa myös kauheuksien kautta. Lukeminen tuskin ajaa heitä väkivaltaisiin tekoihin.

Vanhoja Jörö-Jukka -satuja julkaistiin hiljattain uudelleen, ja ne ovat tunnetusti erittäin raakoja. Esimerkiksi peukaloaan liiaksi imevän lapsen sormi katkaistaan. Niitäkin pidettiin aikanaan liian raakoina, mutta sittemmin tutkijat päätyivät siihen, että lapset suorastaan tarvitsevat moisia hirveyksiä.

Vainikkalan mukaan lapsi ymmärtää, että kauheat asiat kuuluvat satuun eivätkä ole totta. Lasten ymmärryskyky on yleensäkin suurempi kuin aikuiset uskovat.

”Kauhukirjojen suosiosta ei pidä huolestua, sillä jokainen lukutaitoinen näkee pahempia asioita vaikkapa iltapäivälehtien lööpeistä päivittäin. Kuitenkaan pelkkään kauhuun ei nuorten pitäisi keskittyä, vaan on syytä lukea monenlaista kirjallisuutta, myös valoisampaa”, hän sanoo.

Vainikkala on seurannut tuoreimpia lastenkirjallisuuden suuntauksia ja löytänyt sieltä menetetyn vanhemmuuden käsittelyn. Lastenkirjojen päähenkilöt voivat olla yksinhuoltajien lapsia, tai he voivat olla esimerkiksi isovanhempiensa huostassa. He voivat olla niin sanotusti etähuolehdittuja lapsia.

”Koska lapset joutuvat kohtaamaan todellisen elämän, on hyvä, että lastenkirjoissakin käsitellään niitä asioita”, Marja-Riitta Vainikkala perustelee.

Jukka Leinonen

Artikkelin lähde Kaleva