Oulun malli lyhentää mobiilipalveluiden kehitystyötä

Pasi Kalliokoski

OULU Mobiilien lisäarvopalveluiden tuotteistaminen on teknologioiden hajanaisuuden ja nopean kehityksen vuoksi hidasta ja vaivalloista. Paljosta puheesta huolimatta ja useista pettymyksistä johtuen kuluttajat ovat tilanneet kännykkäänsä lähinnä vain soittoääniä ja logoja - muista palveluita ei ole tullut rahasampoa.

Oulussa onkin nyt kolmivuotisessa Monica-projektissa luotu kehittämismalli, joka nopeuttaa tulevaisuuden mobiilipalveluiden totuttamista ideasta tuotteeksi. Projekti on kuulunut Mobile Forum -ohjelmaan.

"Tämä malli nopeuttaa kehitystyötä paljon, kun yritys lähtee luomaan mobiilipalveluja. Malli auttaa muun muassa valitsemaan työkalut sekä selventää esimerkiksi vastaantulevat sopimustekniset asiat. Nyt luodun mallin avulla voidaan välttää isot sudenkuopat", uskoo projektipäällikkö Pasi Kuvaja Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.

Projektiin osallistuneiden mielestä tuloksena on syntynyt perusteellinen ja jokseenkin ainutlaatuinen tietämys siitä, miten mobiileja sovelluksia kannattaisi kehittää valmiiksi tuotteiksi.

"Oulun seudulla ja Pohjois-Suomessa on lähtökuopissa olevia yrityksiä ja yliopistolla opiskelee idearikasta väkeä. Jos vaikka mobiilipeleistä, jotka ovat jo nyt maailmalla isoa bisnestä, syntyisi jokunen läpimurron tekevä yritys, niin se voisi olla taloudellisesti iso asia Oulussa", jatkaa Kuvaja.

Projektissa syntyi myös mobiilituppi

Monica-projekti ei jäänyt pelkäksi teoreettiseksi malliksi, vaan sen oheistuotteena ja testiympäristönä syntyi Pohjois-Suomessa tutusta savottajätkien korttipelistä mobiili tuppipeli.

Korttipelit ovat näiden laitteiden käyttäjille toki jo nyt tuttuja, mutta Monica-projektin ratkaisu on edistyksellinen. Samaan tuppipeliin osallistuvat pelaajat voivat käyttää erilaisia päätelaitteita ja verkkoympäristöjä, kuten digitaalitelevisioita, kännyköitä, kämmenmikroja ja tietysti tietokoneita.

Oululaista osaamista ei tosin ole tarkoitus piilottaa muiden kiinnostuneiden ulottumattomiin, sillä hankkeen tiimoilta luotu malli julkaistaan englanninkielisessä kirjassa. Se on tarkoitettu yrityksille, joiden tavoitteena on kehittää sovelluksia mobiiliympäristöihin ja jotka tähtäävät maailmanmarkkinoille. Kirjoittajina on 11 Monica-projektin tutkijaa.

Hankkeessa mukana ollut Sonera pyrkii omalta osaltaan hahmottamaan tulevaisuuden toimintakenttää, sillä yrityksessä uskotaan, että kolmannen sukupolven verkkojen myötä alan liiketoiminta uudistuu, kun operaattoreiden ja laitevalmistajien rinnalle nousee palveluita ja sovelluksia tarjoavia ns. kolmansia osapuolia.

Tähän olisi toki ollut mahdollisuuksia muun muassa tekstiviesti- ja wap-palveluissa, mutta siellä eri toimijat eivät ainakaan löytäneet yhteistä tavoitetta.

"Palvelut joudutaan hinnoittelemaan kalliiksi, koska arvoketjussa on runsaasti yrityksiä ja siten eurolla on monta jakajaa. Tällaisilla projekteilla pyritään löytämään tähänkin ongelmaan ratkaisu", sanoo Soneran tuotekehityspäällikkö Arto Matilainen.

Projektissa mukana ollut Nokia on myös aktivoitunut palveluiden suhteen, sillä yhtiössä on ymmärretty, etteivät kuluttajat osta tulevaisuuden kännyköitä, jos he käyttävät niitä vain puheluihin - tarjolla on oltava myös sisältö- ja viihdepalveluja.

"Nokian tavoitteena on saada mobiilit palvelut maailmanlaajuisiksi. Tällaisen projektin avulla saamme arvokasta kokemusta siitä, miten mobiilipalveluja pitäisi kehittää. Näin voidaan myös selvittää, mitä uusia teknologioita tarvitaan tai millaiset ovat liiketoimintaverkoston monimutkaiset suhteet", sanoo Juhani Miettunen, General Manager, Nokia.

Monica-projektiin osallistuivat ylipiston, Nokian ja Soneran lisäksi CCC, Elektrobit, Necsom, NetHawk, Solid ja VTT. Projekti on kuulunut TLX-teknologiaohjelmaan, ja sitä on rahoittanut Tekes.

Artikkelin lähde Kaleva