Pellosta pöytään paremmalla katteella

Tuotekehitys tuo suomalaiselle elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia

Vesa Kärki

OULU Pohjois-Pohjanmaan elintarvikeala on jäänyt viime vuosina korkean teknologian kehityksen jalkoihin. Nyt elintarviketeollisuus maataloudesta alkaen pyritään saamaan mukaan teknologiaimuun.

”Pyrimme Farmtechissä syventämään yhteistyötä elintarviketeollisuuden ja korkean teknologian välillä. Tavoitteena on luoda uusia tuotteita, uusia laitteita ja uusia menetelmiä”, kertoo johtaja Heikki Aalto Oulun seudun yrityspalvelukeskuksesta seudun kasvusopimuksen osaamisperheeseen pyrkivästä Farmetchistä eli korkean teknologian ja maaseutelinkeinojen yhdistämisestä.

Suomeksi sanottuna kyse on siitä, että niin maataloudesta kuin laajemminkin elintarviketeollisuudesta pyritään saamaan entistä enemmän irti sekä tuotteita, työpaikkoja että rahaa.

Vuosi sitten käynnistetty Farmtechiä ollaan viemässä läpi nyt seudulliseksi hankkeeksi ja käytännön yhteistyöksi, jonka pohjaksi maanantaina pidettiin aihetta koskeva seminaari.

Seminaarissa suurten ja yleismaailmallisten ja yleismaallisten linjojen kautta lähestyttiin seudullista ja paikallista käytäntöä.

Haasteita tulevaisuudelle kyllä löytyy, sillä uhkakuvien maalailun pelosta seminaariväkeä ei voi syyttää.

”Jos maatalous ei pysty tekemään itseään kilpailukykyiseksi ja kiinnostavaksi, siltä loppuvat yksinkertaisesti työntekijät. Pahin kauhuskenaariohan on se, että tulevaisuudessa maatalouden harjoittajat ovat niitä, jotka eivät ole älynneet lähteä maaseudulta muualle”, provosoi professori Aarne Pehkonen Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta.

”Ensimmäisenä kauhuskenaariona on rauhaton ja levoton maailma, johon suomalaiset eivät voi itse paljon vaikuttaa, mutta joka voi syödä pohjaa kotimaiselta elintarviketeollisuudelta. Toisena kauhuvaihtoehtona on se, että elintarviketeollisuutemme menettää tulevina vuosina kilpailukykynsä”, maalailee puolestaan tutkimusjohtaja Ilkka Laurila maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

Laurilan mukaan uhkiin voidaan vastata etenkin osaamista kehittämällä.

”Tutkimus, koulutus ja tuotekehitys ovat tässä avainasemassa”, Laurila sanoo.

Myös maatalouden ohjausjärjestelmien pitäisi olla Laurilan mukaan sellaisia, että tuet kannustaisivat innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen. Lisäksi markkinamekanismien pitäisi olla sellaiset, että ympäristöhyödyt ja -haitat voitaisiin huomioida tuotteiden hinnassa.

Pelkillä omilla lihaksilla tulevaa menestystä ei voida rakentaa. Laurilan mukaan Suomenkin menestymiseen vaikuttaa muun muassa se, miten EU-markkinat ja globaalit markkinat voidaan rakentaa sillä tavalla paikalliset olosuhteet huomioon ottaviksi ja oikeudenmukaisiksi, että pienenkin markkina-alueen yritykset voivat kansainvälisessä bisnekesessä pärjätä.

Kansainvälistyminen yritysten apuna

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana kesäkuussa aloittava Kalevi Hemilä ei pelkää tulevia haasteita, sillä hänen mukaansa ala on sopeutunut varsin hyvin nykyiseen EU-aikaan.

”Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut viime vuosina, mutta vientikin on aivan eri tasolla kuin ennen Euroopan unionin jäsenyyttä. Kotimaiset alan yritykset ovat myös vastanneet kansainvälisen kilpailuun siirtämällä tuotantoa ulkomaille ja merkittävä osa yritysten liikevaihdosta tulee myös ulkomaisesta tuotannosta”, näkee entinen maa- ja metsätalousministeri kansainvälistymisen tuoneen myös alalle uusia mahdollisuuksia.

arkisto

Terveysvaikutusta liukuhihnalta. Terveyttä ylläpitävät ja lisäävät elintarvikkeet voivat olla jatkossa entistä vahvemmin suomalaisen elintarviketeollisuuden menestyksen takeena.

Artikkelin lähde Kaleva