Oulun yliopisto teknologiatyöhön israelilaisyriyksen kanssa

EU-hanke voi hyödyttää Israelin armeijaa

Antti Ervasti Päivi Alasuutari

OULU Oulun yliopisto on mukana EU-hankkeessa, joka kehittää tietokoneiden langattoman sisäverkon kaupallisia hyödyntämismahdollisuuksia.

Maanantaina allekirjoitetussa hankkeessa on mukana myös israelilainen teknologiayhtiö Wisair, jolla on läheiset yhteydet Israelin sotateollisuuteen ja armeijaan.

Ultra Wideband Audio Video System -hanke pyrkii kehittämään UWB-tekniikan (ultra wideband) eli erittäin laajakaistaisen langattoman tekniikan avulla järjestelmää, jossa kyetään siirtämään multimediaa ja liikkuvaa kuvaa aikaisempaa häiriöttömämmin ja nopeammin, muun muassa siten, että lähetys ei häiritse muiden laitteiden käyttöä.

UWB-tekniikka on alunperin kehitetty sotilassovelluksissa Yhdysvalloissa. UWB-tekniikan ja sen sovellusten etu strategisessa käytössä on erityisesti sen hyvä häiriönsietokyky. Toisen osapuolen on sekä vaikeampi havaita että häiritä lähetyksiä. UWB on ns. dual-tuote; kysymyksessä ei ole ase, mutta tuotetta hyödynnetään myös sotilaallisissa sovelluksissa.

Teknologiayhtiö Wisairin perustaja ja pääjohtaja David Yaish samoin kuin hänen yhtiökumppaninsa Zohar Zisapel ovat molemmat aikaisemmin työskennelleet Israelin armeijassa alan tutkimusyksikössä. Wisairin kautta UWB-hankkeen kehittelytyön tulokset voidaan markkinoida myös Israelin armeijalle.

Suuremmat voitot siviilipuolelta

Strategian laitoksen johtaja, eversti Heikki Hult maanpuolustuskorkeakoulusta pitää luonnollisena, että israelilaisella teknologiayhtiöllä on hyvät yhteydet armeijaan ja sotateollisuuteen.

”Kehittyneen teknologian hyödyntämisessä sotateollisuudessa Israel on erittäin pitkällä, jopa pitemmällä kuin Yhdysvallat”, hän toteaa.

Oulun yliopiston CWC-yksikön (Centre for Wireless Communications eli langattoman tiedonvälityksen tutkimuskeskus) johtaja, professori Matti Latva-aho ei usko, että teknologiayhtiö Wisair olisi suunnittelemassa sotilassovellusta UWB-hankkeesta.

”Sotateollisuuden markkinat ovat hyvin kilpaillut ja suppeat. Taloudellisesti siviilipuolelta on saatavissa huomattavasti paljon suurempi hyöty”, Latva-aho arvioi.

Pääjohtajan tausta oli tiedossa

Matti Latva-aho kertoo tienneensä Wisairin pääjohtajan David Yaishin armeijataustasta, mutta tutkimusyhteistyön kannalta hän ei näe asiassa mitään ongelmaa. Tutkijana häntä kiinnostavat Wisairin näytöt alalta. Yrityksellä on sellaista osaamista, jota ei ole luultavasti kenelläkään muulla koko maailmassa.

”Meille riittää se, että EU hyväksyy tutkimusyhteistyön israelilaisyrityksen kanssa”, Latva-aho linjaa, mutta on valmis puntaroimaan yhteistyön etiikkaa uudelleen, mikäli Wisair antaa asiaan aihetta.

UWB-hankkeen kokonaisbudjetti on neljä miljoonaa euroa, josta Oulun yliopiston osuus on puoli miljoonaa euroa. Teknologiayhtiö Wisairin ja Oulun yliopiston lisäksi projektissa ovat mukana saksalainen elektroniikkajätti Philips sekä yliopistot Göteborgista, Ranskasta ja Italiasta.

Suomen asevientiä koskeva lainsäädäntö kieltää aseiden viennin kriisialueille. Tutkija Jouko Huru Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuslaitokselta pitää Suomen kannalta korkean teknologian sovellusten kiertymistä sotateollisuuden käyttöön tänä päivänä suurempana ongelmana kuin suomalaisten aseiden ja ammusten vientiä kriisialueille.

”Tekniikan alalla näyttää olevan tavallista, että tutkijat keskittyvät tekniseen ratkaisuun ja käyttötarkoitukseen liittyvät ongelmat sivuutetaan”, Huru toteaa.

Kohti häiriötöntä tiedonsiirtoa

OULU UWB-hankkeen projektipäällikkö Matti Hämäläinen Oulun yliopistolta kertoo, että UWB kilpailee esimerkiksi Bluetooth-sovellusten kanssa, sillä UWB:llä voidaan saavuttaa häiriöttömämpi tiedon siirto useampia reittejä pitkin kuin Bluetoothilla.

”Etuina on, että voidaan käyttää laajaa kaistaa ja sen tehokkuutta, mutta häiriö hukkuu pohjakohinan tasolle. Samalla taajuusalueella voidaan käyttää useita sovelluksia”, hän selventää.

Esimerkiksi GPS-paikannuslaitteiden ongelmana on, että ne eivät toimi paksujen rakenteiden läpi, joten sitä ei voi kaikissa sisätiloissa käyttää. UWB:n pitäisi toimia sisätiloissa täydellä teholla häiriöttä.

Hämäläinen kertoo, että tekniikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi niin sanottujen älykkäiden sensorien yhteydessä. Autojen valmistajat voivat turvatyynyjä asentaessaan luoda järjestelmän, joka tunnistaa, onko ratin takana ihminen. Jos ei ole, tyyny ei laukea turhan takia.

”UWB-tekniikka on kehitetty sotilassovelluksissa Yhdysvalloissa, kuten monet muutkin tekniikat, esimerkiksi kolmannen sukupolven UMTS-tekniikka on tullut siviilipuolelle armeijan teknologian kehittämisestä.

UWB:n soveltaminen kaupalliseen käyttöön vapautettiin hiljattain Yhdysvalloissa. Euroopassa samaa viedään paraikaa eteenpäin. Asiasta päättää ETSI (European Telecommunications Standards Institute) eli Euroopan telealan standardoimisjärjestö.

Oulun yliopistossa on kolmisen tutkijaa paininut UWB-projektin parissa jo vuodesta 1999 saakka. Ilmeisesti EU-hankkeen ansiosta tekniikkaan sitoutuu seitsemästä kahdeksaan työntekijää.

Vastaavia muita laajakaistatekniikoita on tutkittu Oulun yliopiston tietoliikennelaboratoriossa jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. Itse tekniikka on peräti 20 vuotta vanhaa, mutta sen kaupallinen soveltaminen melko uutta. (AE)

Artikkelin lähde Kaleva