Maaseututaaja-mien väki vähenee

Suunta kääntyi viime vuosikymmenen loppuvuosina

Pekka Karjalainen

OULU Viime vuosikymmenen alkupuolella väki ryntäsi syrjäkyliltä taajamoituneille alueille. Nyt puolestaan ihmiset virtaavat taajamista isoihin aluekeskuksiin. Taitekohta oli viime vuosikymmenen loppupuoliskolla.

Viime vuosikymmenen alkupuoliskolla väkimäärä kasvoi vielä puolessa maamme taajamista. Loppupuoliskolla kasvoi enää joka neljäs taajama.

Väestönkasvu keskittyi pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun.

Haja-asutusalueella väki väheni kaikkialla muualla paitsi suurimpien kaupunkien lähellä. Niissäkin kasvu on tilastollista ja johtuu kaava-alueiden laajenemisesta.

Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Oulun yliopiston maantieteen laitoksen tekemästä väestötutkimuksesta.

Tutkimuksessa jaettiin Suomi neliökilometrin ruutuihin Tilastokeskuksen tuottamien paikkatietojen mukaan. Taajamoituneeksi alueeksi määriteltiin ruutu, jossa oli vuonna 1990 vähintään 100 asukasta neliökilometrillä.

Luokitus ei vastaa suoraan tilastokeskuksen taajamaluokitusta, mutta on tutkijoiden mukaan siihen verrattavissa.

Pohjoisessa suunta selvintä

Pohjois-Pohjanmaan 41 kunnassa väkimäärä kasvoi viime vuosikymmenen alkupuoliskolla vielä 29 kunnan taajamassa. Vuosikymmenen loppupuolella kasvuun kykeni enää 10 taajamaa.

Pohjois-Pohjanmaalla kasvoi Oulun seudun kuntien lisäksi vain Sievin ja Merijärven taajamien väki.

Sievin työpaikkakehitys on ollut viime aikoihin saakka hyvä. ”Merijärvi puolestaan on ehkä pienuutensa takia tilastokummajainen”, arvelee yksi tutkimuksen tekijöistä, professori Jarmo Rusanen.

Muun muassa Kuusamon, Raahen, Haapajärven ja Ylivieskan taajamien väki väheni.

Lapissa ja Kainuussa kehitys oli vielä rajumpaa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Selvityksen mukaan niissä supistuivat kaikki taajamat 1990-luvun jälkipuolella.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Kehityksen rajuus ja selvä suunta oli tutkijoille yllätys.

Rusanen perää päättäjiä heräämään. ”Mihin ollaan menossa? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Rapautuvatko yhä suuremmat keskukset?”

Rusanen herättelee myös kuntia. Palvelurakenteen suunnittelussa olisi tärkeää tietää nykyistä tarkemmin tulevaisuutta. Lisäksi tarvittaisiin kehityksen herätys- ja seurantajärjestelmää. Taantuman ja kasvun merkit pitäisi huomata hyvissä ajoin. ”Kunnat eivät välttämättä tiedä tilannetta kunnan eri alueilla tarkasti.”

Ensimmäisiä merkkejä taajamien rapautumisesta voivat olla esimerkiksi vuokra-asuntojen kysynnän ja rakentamisen vähentyminen. Kainuun ja Lapin useissa kunnissa vuokrataloja on kaatunut kuntien syliin. Useita taloja on jouduttu purkamaan.

Keskittyminen on yleismaailmallista. Esimerkiksi Ruotsissa vuokra-asuntojen purku ja uusiokäyttö on arkipäivää.

Rusasen mielestä väestökehitys on kuntien kehityksen lahjomattomin mittari. Ihmiset äänestävät jaloillaan. Kyse on viime kädessä ihmisten elin- ja työmahdollisuuksista.

Väestötiedot laahaavat vääjäämättä muutaman vuoden työpaikkakehityksen jäljessä.

Taajamien väen vähenemisen syitä ei ole vielä tutkittu. ”Muuttoliike on varmasti suurin selittäjä. Myös yleinen perhekoon pieneneminen näkyy tässä jonkin verran”, arvelee Rusanen.

Aluekeskuksia pitäisi Rusasen mielestä voimistaa. ”Multipolis-verkosto on hyvä, koska sillä siirretään tietoa ja koulutusta maakuntaan ja ihmiset siten kiinnittyvät sinne.”

Aluekeskusohjelmiin pitäisi saada myös todellista panostusta. ”Tähän mennessä siihen liittyvät rahat ovat olleet vaatimattomia.”

Nousukausi houkutti asukkaita etelään

KUUSAMO Kuusamossa väki on vähentyi viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen ei vain taajamassa, vaan koko pitäjässä. Kaupunginjohtaja Kyösti Tornbergin mukaan se oli seurausta ennen muuta Suomen yleisestä aluepoliittisesta kehityksestä.

”Laman jälkeisen talouskasvun vuodet synnyttivät työpaikkoja ensiksi Etelä-Suomeen, ja ne imaisivat paljon ihmisiä niin Kuusamosta kuin muualtakin Pohjois-Suomesta.”

Tornbergin mukaan taajamankin negatiiviseen väestökehitykseen vaikutti vuosikymmenen lopulla myös yrityssektorilla ”sattumoisin” vallinnut hiljaisempi vaihe. Se ei kuitenkaan näkynyt taajamassa esimerkiksi siten, että asuntoja olisi jäänyt kylmilleen.

Samaa mieltä on pitkään paikkakunnalla toiminut kiinteistönvälittäjäkin: tyhjenneille huoneistoille on aina löytynyt halukkaita ostajia.

”Kun taajamasta on lähdetty työn perässä ja opiskelujen vuoksi muualle, niin aina on tulijoita saapunut tilalle. Nytkin tilanne on se, että kysynnän voi sanoa olevan aika lailla reipasta, myös vuokra-asuntopuolella”, Seppo Riekki luonnehtii.

Kotikaupungistaan muuttaneiden kuusamolaisten tilalle tulee usein väkeä muualta Suomesta, mikä on ollut havaittavissa selvästi etenkin kolmen viimeisen vuoden aikana.

”Matkailu on se tekijä, mikä piristää Kuusamoa hyvin monella tavalla”, Seppo Riekki toteaa.

Kyösti Tornbergin mielestä taajamassa havaittua väen vähenemistä selittää osaltaan se, että keskustasta on siirrytty muutamille sen ”satelliittialueille”, jonne on viime vuosina rakennettu varsin innokkaasti uusia omakotitaloja.

HEIKKI KETOLA

Artikkelin lähde Kaleva