Syötettä valjastetaan mökeille

Viemäreiden kaivaminen kivikkoiseen tunturiin on arvioitua kovempi urakka

Aimo Kajava

PUDASJÄRVI Ison-Syötteen rinteillä ja metsiköissä käy tänä keväänä sellainen hyörinä, josta ei muutama vuosi sitten enää jaksettu uneksiakaan.

Eteläisen tunturin rinteellä viilettää turisteja keskellä viikkoakin, mutta hiihtokeskuksen tulevaisuuden kannalta tärkeämmät äänet kuuluvat lähimetsiköstä.

Syötettä valjastetaan sananmukaisesti loma-asuntoja varten, joiden rakentaminen alkaa loppukeväällä. Tammikuussa alkanut teiden, viemäreiden, sähköverkon ja muiden kaapeleiden rakentaminen sadaan päätökseen ensi elokuun lopulla.

Pudasjärven kunnan energiainsinööri Pentti Partanen kertoo, että tonttien tiestö ja viemäröinti tehdään aluksi sellaiseen kuntoon, että rakentajat pääsevät töihin kahdessa aallossa. Ensimmäiset kaava-alueet ovat valmiina toukokuun puolivälissä ja toisen vaiheen tontit kesäkuun puolivälissä.

Kaikkiaan vajaan miljoonan euron urakassa tehdään kaavateitä 2,5 kilometriä ja viemäreitä 4,5 kilometriä. Kunta teettää urakat yksityisellä yrityksellä ja rakentamisen maksaa Metsähallitus.

Viemäriojat on ammuttava kallioon

Maarakennus kamara Oy:n työmaapäällikkö Petri Falck ja Partanen katsastavat viemärilinjoja ja tutkivat rinteestä koholla olevia lohkareita. Viemärilinjojen vetäminen routarajan alapuolelle noin 2,5 metrin syvyyteen on vaativa urakka, sillä ojaa joudutaan ampumaan monin paikoin kallioon.

”Kalliota oli enemmän kuin arvioitiin. Eiköhän se ole juhannus käsillä, kun tämä urakka on valmis”, Falck arvelee.

Työmaapäällikkö sanoo, että koko urakan aikana liikuteltavien maiden määrää on hankala arvioida, mutta määrä liikkunee 25 000-30 000 kuution tienoilla.

Keskitalvella aloitettu rakentaminen ja kivikkoisuuskaan ei ole kuitenkaan tahtia hidastaneet, sillä Partasen mukaan työt ovat hyvin aikataulussaan.

Uudet lomailijat kiertelevät tonteilla

Kaavan valmistuttua rakennuspaikkoja varanneita loma-asuntojen omistajia perusrakentaminenkin kiinnostaa. Partasen mukaan he käyvät katselemassa jo nyt tonttejaan.

Rakentaminen herkkään luontoon tuo omat vaatimuksensa, sillä linjoja on raivattu mahdollisimman kapeasti. Partanen joutuu katsastamaan ja neuvottelemaan työmaapäällikön kanssa lähes päivittäin, sillä luontoon ei haluta turhia arpia.

”Yhtään puuta ei ole lupaa enää kaataa ilman keskusteluita. Pyrimme siihen, että kaikki jäisi mahdollisimman luonnontilaan”, Partanen kertoi.

Rakentamisen jäljet siistitään tarkasti

Viemärilinjat maisemoidaan myöhemmin tunturin kylkeen jalankulkuväyliksi. Kaivantojen kohdalla jälki ei rakentamisen aikaan hivele silmää, mutta valmiiksi saaduilla osuuksilla maasto on jo nyt melko siistiä.

Uudet alueet yhdistetään viemäriverkkoon, jonka puhdistamo on Pytkynharjussa. Verkossa on yli 500 kuluttajaa, joiden määrä kaava-alueiden valmistuttua nousee noin sadalla.

Syötteen kaava-alueella on myynnissä reilut 80 tonttia. Kaikkiaan rakennuspaikkoja tulee noin sata.

Metsähallitus Laatumaan myyntineuvottelija Jorma Siira kertoo, että kauppa on käynyt hyvin Syötteellä. Niitä on tehty kymmenestä tontista, joiden lisäksi varauksia on 23:sta rakennuspaikasta. Varauksista on peritty 3 000 euron ennakkomaksu, minkä vuoksi kauppoja näidenkin tonttien osalta pidetään varmana.

Siiran mukaan myytävää riittää, vaikka patoutunut kysyntä onkin purkautunut odotetusti.

”Riippuu tietysti, miten Syöte kehittyy. Viidessä vuodessa ehkä kaikki tontit on myyty”, Siira arvelee.

Syöte 1, mies papereiden äärellä

Aimo Kajava

Herkkä työmaa. Energiainsinööri Pentti Partanen joutuu katsastamaan työmaan päivittäin, sillä Syötteen luontoa varjellaan viimeiseen saakka.

Syöte 2, porari ja ampuja

Aimo Kajava

Ammuttavaa riittää. Viemäriojia on jouduttu ampumaan arvioitua enemmän. Pekka Räisänen (vas.) ja Jussi Huotari valmistelevat räjäytystä.

Syöte 3, lähis räjäytyskyltistä

Aimo Kajava

Rinteessä paukkuu. Kalliota on räjäytettävä enimmillään noin 2,5 metrin syvyyteen.

Syöte 4-5, kone töissä

Aimo Kajava

Talvi ei hidasta. Ensimmäisiä tontteja päästään rakentamaan toukokuussa. Kaikkiaan liittymät tehdään noin sadalle kaava-alueen tontille.

Artikkelin lähde Kaleva