Oulu on salassa pidetty it-keskus

Pasi Kalliokoski

Oululaiset ovat ylpeitä alueensa osaamisesta, ja he pitävät naapurikuntienkin alueille levinnyttä tietotekniikan keskittymää lähes Kalifornian Piilaakson veroisena tuotekehityksen mekkana.

Oulun viiden menestyksekkäimmän it-tuotteen tai -innovaation poimiminen TOP 5 -listalle osoittautuikin yllättävän vaikeaksi. Totuushan on se, että Oulun seudulla kehitetyistä tai valmistetuista tuotteista kilpailee kuluttajasektorilla tai saati tunnettaisiin nimenomaan oululaisena tuotteena.

Nokia nousee tietysti aina esiin Oulun seudun it-ykkösenä, mutta globaalin yhtiön tuotanto ja suunnittelu ovat jakautuneet niin laajalle, että sieltä on esimerkiksi vaikea löytää erityistä oululaista tuotetta.

Nyt on kuitenkin näkyvissä selvä murros, kun monet yritykset pyrkivät profiloitumaan oman tuotteensa taakse. Menneen 20 vuoden aikanahan alueelle on Nokian imussa sijoittunut pääasiassa vahvoja alihankkijoita.

Tunnetuin pohjoissuomalainen korkean teknologian tuote on Polar Electro -sykemittari, joka kertoo nimessäänkin rohkeasti mistä päin se on kotoisin. Yhtiön perusti Kempeleeseen vuonna 1977 professori Seppo Säynäjäkangas, jonka jälkeen maailmalle on myyty 25 vuodessa yli 10 miljoonaa sydämen lyöntitiheyttä mittaavaa sykemittaria.

Ensimmäiset Polar Electro -sykemittarit otettiin käyttöön suomalaisessa hiihtovalmennuksessa, minkä jälkeen mittareita toimitettiin hyvin nopeasti myös yhdysvaltalaisille tutkijoille ja urheilijoille. Virallisesti ensimmäinen mittari tuli markkinoille vuonna 1982.

Sykemittarin muodostavat rintakehälle kiinnitettävä yksikkö, jossa on kaksi anturia ja lähetin, sekä ranneyksikköön, jossa on vastaanotin, näyttö ja ohjelmistot. Kahteen anturiin perustuva tekniikka on edelleen luotettavin tapa mitata sydämen sykettä.

Polar Electron osuus sykemittareiden markkinoista on lähes 50 prosenttia. Yhtiön tuotannosta noin 10-15 prosenttia valmistetaan Kempeleessä ja loput tuotantolaitoksilla Kaukoidässä. Polar Electro työllistää noin 800 henkeä, joista noin 250 työskentelee Kempeleessä.

Polar Electro on myös Oulun seudulla merkittävään asemaan nousseen hyvinvointiteknologian uranuurtajana, sillä nyt puhutaan sykemittareiden sijaan muun muassa kuntoilijan tai laihduttajan tietokoneista, joiden kehittämiseen yhtiössä tehdään jopa omaa fysiologista tutkimusta.

Oululainen ohjelmistoyhtiö Jutel Oy ei ole yrityksenä ehkä tuttu, mutta kaikki ovat kuulleet siitä ainakin välillisesti, sillä Radioman-ohjelmisto on käytössä sekä YLEn Oulu Radiossa että Radio Megassa.

Radioissa on siirrytty vähitellen kelanauhojen ja LP-levyjen aikakaudelta cd-tallenteiden kautta tietokoneisiin, joihin musiikki ja mainokset tallennetaan digitaalisina tiedostoina. Vuonna 1984 perustettu Jutel keskittyi aluksi paikallisradioiden studioratkaisuihin, kunnes vuonna 1994 alettiin puhua digitalisoiduista toimitusjärjestelmistä.

Radioman-ohjelmiston merkittävin käyttäjä on tällä hetkellä BBC, jonka Ison-Britannian aluetoimitusten ja Maailman Palveluiden tuotannot tehdään oululaisohjelmistolla. Näiden lisäksi ohjelmistoa käyttävät muun muassa irlantilainen RTE, egyptiläinen ERTU ja Sveriges Radio. Kaikkiaan ohjelmistolla tuotettujen radiokanavien kuulijakunta on noin 250 miljoonaa ihmistä.

Media-alalla puhutaan tänä päivänä monimediajulkaisemisesta: Radioman-ohjelmisto soveltuu muun muassa digitaalisen sisällön jakeluun digi-tv-, matkapuhelin- ja internet-verkkojen kautta.

Jutel työllistää tällä hetkellä 65 henkilöä, joista pääosa työskentelee teknologiakylässä. Oman väen lisäksi Radioman-ohjelmistoa markkinoi tietotekniikan ykkösmerkki IBM, josta Jutel on löytänyt kumppanin niin markkinoinnissa kuin laitetoimituksissa.

Nokian tuotannossa oululaisuus on ollut jo 15 vuoden ajan merkittävässä asemassa: muun muassa analogisen NMT (Nordic Mobile Telephone) -verkon ja maailman yleisimmän matkapuhelinverkon, digitaalisen GSM (Global System for Mobile Communications) -verkon, tukiasemat ovat pitkälle oululaista osaamista. Tietenkin myös Nokian kännykkätuotteissa on pohjoisen tietotaitoa.

Alueen yhteistyöverkkoa on kuitenkin hyödynnetty tehokkaasti kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen testijärjestelmässä, jonka kehitystyö aloitettiin Oulun teknologiakylässä vuonna 1992. Oululaisen yhteistyöprojektin osapuolina olivat Nokia Networks, Nokia Mobile Phones sekä Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan laitos.

Vuonna 1994 koejärjestelmän kehitys siirtyi Nokia Networksin Ruskon tehtaalle. Merkittävän osan koelaitteiden rakennusosista toimitti Elektrobit, jolla oli aikaisempaa kokemusta hajaspektritekniikasta ja sen osaamisen pohjalta he toimittivat

Umts (Universal Mobile Telecoms Services) -koejärjestelmä perustui WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access)-teknologiaan. Umts on kolmannen sukupolven matkaviestinstandardi, joka tukee puheen, datan ja kuvien siirtoa. WCDMA on gsm:n tapaan tiedonsiirto protokolla.

Sekä WCDMA-tukiasemia että puhelimia järjestelmällä testattiin puhepuhelun lisäksi laajakaistaista datan siirtoa, kuten videokuvan siirtoa WCDMA-radioyhteydellä. Laitteistolla suoritettiin kenttämittauksia Oulussa alkuvuonna 1996.

Näiden ensimmäisten testien pohjalta Nokia kehitti Oulussa vuosina 1997-1999 umts-standardiin operaattoreiden testauskäyttöön markkinoiden johtavan WCDMA-tukiaseman.

Kaupallisten WCDMA-tukiasemien tuotekehitys aloitettiin 1998 ja WCDMA-tukiasemien toimitukset aloitettiin syyskuussa 2001.

Teknologiakylän ja Oulun seudun yrityksistä kovimmat odotukset kohdistuvat tällä hetkellä NetHawkiin. Langattomien televerkkojen mittaukseen ja testaukseen käytettäviä ohjelmistotuotteita kehittävä ja valmistava yritys on toki myös lunastanut odotuksia: NetHawkin tuotteita on jo hankkinut noin 200 mobiiliverkkojen laitevalmistajaa ja operaattoria yli 40 maassa. Yritys vastaanotti tänä keväänä Presidentin kansainvälistymispalkinnon.

Nethawkin tuotteissa toiminnallisuus on siirretty erillisistä testilaitteista pc-ympäristön ohjelmistoihin, mikä nopeuttaa sekä tehostaa testijärjestelmän käyttöä. Yrityksen vahvuutena onkin rajapintana toimivien, langattomat verkot ja tietokoneet yhdistävien korttien monipuolinen käytettävyys.

Nethawkin perustaja on viime vuonna Suomessa vuoden ohjelmistoyrittäjänä palkittu Heikki Oukka. Hänen vuonna 1991 aloittamansa X-Net yhdistettiin vuonna 2000 KaskiTechin kanssa, jolloin yrityksen nimi muuttui NetHawkiksi. Tällä hetkellä NetHawk työllistää yli 230 henkilöä, joista noin 170 työskentelee Oulussa.

Tekstiviesteistä tuli lähes sattuman kautta kännyköiden merkittävin lisäarvopalvelu. Nyt ei enää anneta onnelle mahdollisuuksia, vaan kuva- ja videoviesteistä tehdään kännykkävalmistajien ja operaattoreiden toimesta kaikkien käyttäjien toivetoimintoa.

Matkapuhelinten, kämmenmikrojen ja mobiiliverkkojen kapasiteetti ei sellaisenaan ole kuitenkaan riittävä liikkuvan kuvan esittämiseen. Oululainen Hantro onkin suunnitellut esimerkiksi matkapuhelimen prosessoriin kiinteästi integroitavan kiihdytyslohkon, joka huolehtii videokuvan pakkauksesta ja purusta. Näin videotiedosto voidaan lähettää esimerkiksi gprs-matkapuhelinverkossa kännykästä kämmenmikroon.

Hantron videopiiristä on vasta olemassa testituote, mutta sillä varustettuja kuluttajatuotteita odotetaan markkinoille vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Yhtiön yhteistyökumppanit - ARM, Motorola ja Sanyo - ovat kuitenkin sitä luokkaa, että yritykseen on pakko uskoa. Samaa mieltä ovat olleet rahoittajat, joita Hantrolla on it-alan vaikeista ajoista huolimatta riittänyt.

Hantron liiketoiminta tulee perustumaan lisenssi- ja tekijänoikeusmaksuihin, ei itse valmistukseen. Yhtiön esikuvana onkin englantilainen ARM, jonka tekniikalla toteutettu suoritin on esimerkiksi noin 80 prosentissa matkapuhelimista.

Hantro on perustettu vuonna 1992 Oulussa, ja yrityksellä on lisäksi toimipisteet Espoossa ja Saratogassa, Kaliforniassa. Tällä hetkellä yritys työllistää lähes 60 henkilöä.

Artikkelin lähde Kaleva