Mallista tehtiin muotti

Pekka Siltanen

Kun alkuun äimistelty ja sitten kadehdittu ”Oulun malli” vastaansanomattomasti osoitti tehokkuutensa, se kopioitiin koko maassa teknologia-yrityksille toimintaedellytyksiä luovaksi high tech -ohjelmaksi.

Oulun mallilla tarkoitetaan eri toimijoiden ja yhteistyötahojen mutkatonta tapaa toimia ja puhaltaa yhteen hiileen, jonka seurauksena tervaporvarien kaupungista on kasvanut maailmanluokan high tech -yritysten moderni toimintaympäristö.

Kopio tehtiin huolella. Sisäministeriön aluekehitysosaston silloiset virkamiehet Risto Tienari ja Anssi Paasivirta kopioivat mallia Oulussa henkilökohtaisesti viikon päivät, muistaa Tchnopolis Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Huuskonen.

Kevyesti ainakin saman verran Pertti Huuskoselta kuluisi aikaa, jos hän kävisi muistelemaan 16,5 vuotta johtamansa Oulun teknologiakylän sattumuksia ja tähtihetkiä.

Muistelukset kiinnittävät aina johonkin, Pertti Huuskosella Oulun keskustasta nyt jo purettuun Valion vanhaan meijeriin. Maidonhajuisissa tiloissa aloitti toimintansa Oulun teknologiakylä, ja sen suojissa taas teekkaritoverusten perustama Vakote Oy (Varmat Konkurssin Tekijät), jonka eräästä automatisointihankkeesta sitten ”ihan oikeasti juonsi säikeet Veikko Lesosen ja Jorma Terentjeffin kuu­luisaksi tekemään JOT Automation Oy:hyn”.

Oulun teknologiakylän ensimmäisen toimitusjohtajan Timo Patjan seuraajakseen löytämän Pertti Huuskosen tehtäväksi tuli Pohjoismaiden ensimmäisen tekno­logia­kylän siirtäminen Linnanmaan yliopistoalueen kupeeseen, oululaiseen hilla­suo­mai­se­maan.

Vaikka Pertti Huuskosen vuonna 1985 antamat lehtilausunnot ”loivat luottamusta” ja yritykset tuntuivat jopa kilpailevan pääsystä Linnanmaan ensimmäisiin yritystiloihin, todellisuus oli toista.

Itse kyläyhtiön perustamiseen liittynyt varovaisuus vielä jatkui ja Linnanmaan ensimmäiset yritystilat rakennettiin tietoisesti rivitalotyyppisiin rakennuksiin. Mikäli kylähanke olisi alkuunsa epäonnistunut, rivitaloista olisi tarjottu asuntoja yliopiston professoreille.

Aristelu osoittautui kuitenkin turhaksi. Pertti Huuskosen kaudella Oulun teknologiakylä on muuttunut pörssiyhtiö Technopolis Oyj:ksi, jonka hallitsemissa tiloissa Oulussa ja Oulun seudulla toimii 230 yritystä ja työskentelee 6 000 ihmistä. Jos tieto- ja informaatioteknologiakeskuksen yli 150 000 neliötä eli 15 hehtaaria katettua tilaa muutettaisiin 5 metriä leveäksi yritystilaksi, se ulottuisi Oulusta yli 30 kilometrin päähän, vaikkapa Iihin saakka.

Nykymittoihinsa teknologiakylä ei olisi kasvanut ilman lukuisia merkkipaaluja, joita Pertti Huuskosella tietysti riittää valittavaksi saakka.

Eittämättä melkeinpä tärkein on niistä, kun Saloran ja Nokian yhteisyrityksenä perustettu Mobira sijoitti matkapuhelinten tuotekehitysyksikön teknologiakylään. VTT:n Elektroniikan laboratoriosta yksikön vetäjäksi suostuteltu Erkki Veikkolainen käynnisti oululaisten osaajien avulla todella tuloksekkaan kehitystyön. Hän iskosti myös alkuunsa Ouluun ja varmaan itse Nokiaankin verkottuneen toiminta- ja työskentelymallin.

Tyystin toisentyyppisen merkkipaalun järjesti NKP:n pääsihteeri Mihail Gorbatsov, joka halusi syksyllä 1989 tapahtuneeseen Suomen vierailuunsa liitettäväksi nimenomaan käynnin Oulun teknologiakylässä.

Mihail Gorbatsovin vierailu synnytti kansainvälisen lehdistön ensimmäisen vierailuaallon Ouluun, Pertti Huuskonen muistaa.

Toisen vielä voimakkaamman lehtimiesaallon toi Pertti Huuskosen pakeille Nokian nousu kännykkäbisneksessä maailman tietoisuuteen 1990-luvun puolivälin jälkeen. Nyt Nokia liikuttaa lehtimiehiä Oulun lisäksi koko maailmassa.

Teknologiakylän merkkipaaluihin Pertti Huuskonen liittää Kontinkankaalle, Oulun yliopistollisen keskussairaalaan seinänaapuriin lamavuonna 1992 valmistuneen Medipoliksen.

Kun nykyistä langattoman viestinnän ja tietoteknologian perustoja vielä kaikkialla vasta rakennettiin, teknologiakylälle valettiin jo toista tukijalkaa. Etälääketieteen ja biokteniikan hyödyntämiseen puitteita tarjoavan Medipoliksen perustamiseen rohkaistuttiin Oulussa siihenkin paikallisen lehdistön voimakkaan myötäkarvan ansiosta.

”Kummankin hankkeen toteutumisessa sanomalehti Kalevan kannustava asenne oli ensiarvoisen tärkeä. Ja varmasti juuri se osaltaan rohkaisi silloisen kaupunginjohtaja Ilmo Paanasen toistamiseen uhkarohkeanakin pidetyn hankkeen edusmieheksi”, Pertti Huuskonen uskoo.

Teknologiakylän tavoin Medipoliskin tarvitsi alkumetreillään kaiken mahdollisen tuen.

Vahvasti valuuttalainoin rakennettu Medipolis oli itseasiassa vaarassa kompastua suurdevalvaatioiden paisuttamiin rahoituskustannuksiin. Avajaispuheessaan Pertti Huuskonen käänsi kuitenkin itselleen ominaisesti epätoivoisen tilanteen mahdollisuudeksi: ”Pohjalta tie käy vain ylöspäin.”

Medipoliksen on toimitusjohtaja Saara Lampelon aikana päässyt sekin hyvään myötäleeseen. Mutta odotuksissa ovat vielä varsinaiset menestystarinat, joita erityisesti 10 miljoonaa euroa maksaneen ”biotehtaan” toivotaan tuottavan.

Oulu-ilmiön synnyttäjäksi paljastunut Oulun malli on Pertti Huuskosen mukaan ollut alusta lähtien Oulun teknologiakylän kantava perusvoima.

Alkuunsa eteläsuomalainen lehdistö näki oululaisten teknologiasuunnitelmat ”hul­lutteluksi” ja osoitukseksi jopa ”arktisesta halvauksesta”.

Mutta kun teknologiakylän huomattiin ”tuottavan” koko ajan aina vain uusia yrityksiä, syntyi käsite ”Oulu-ilmiö”. Sen kantavaksi voimaksi löydettiin juuri kuuluisa Oulun malli.

Pertti Huuskonen määrittää Oulun mallin oululaisten päättäjien, toimijoiden ja ennenmuuta yritysten mutkattomaksi ja päämäärähakuiseksi yhteistyöksi. Alkuperäisenä tavoitteena oli edistää uusimman teknologian tarjoamien mahdollisuuksien jalostumista vientituotteiksi ja niitä valmistavien henkilöiden työpaikoiksi. Nykyään mallia on huomattu sovellettavan monen muunkin tavoitteen toteuttamiseksi.

Mallin kopioiminen valtakunnalliseksi osaamiskeskus- eli high tech -ohjelmaksi on Pertti Huuskosen mukaan luonnollista: ”Avoin yhteistyö ja lisääntyvä verkottuminen vain korostuvat kaikkialla menestymisen ehtoina.”

Artikkelin lähde Kaleva