Oulu ei nukkunut onnensa ohitse

Pekka Siltanen

Jokuhan se ”sen” aina ensimmäisen kerran sanoo ja jostakinhan ”se” aina alkaa.

Oulun Teknologiakylä Oy:n, nykyisen Technopolis Oyj:n syntysanojen lausujia on pahaksi onneksi sen verran paljon, että tarkka täsmäytys on mahdotonta.

Sitävastoin se tiedetään, että idealamppu Pohjoismaiden ensimmäisen ja Euroopan seitsemännen teknologiakylän perustamiseksi syttyi Oulun Ruskossa, Aspo Elektroniikan Oulun tehtaan vihkiäisissä 25.2. 1980, iltapäivällä, kello 15.00 tietämissä.

Tehtaan vihkiäisiä edelsi Oulussa tiivis keskustelu tavoista ja mahdollisuuksista edistää lupaavalta tuntunutta ”elektroniikkaa”. Keskustelun pääherättäjiä oli nykyisinkin huomiota herättävä Elcoteq Oy:n pääomistaja Antti Piippo. Hän oli 1980-luvun alussa Aspon Elektroniikkaryhmän johtaja, joka kehitysaluetukien turvin perusti elektroniikkatehtaan Ouluun.

Koska Antti Piippo halusi toimialan kehittyvän Oulussa tehtaansa tueksi, hän herätteli lehtilausunnoissaan päättäjiä toimiin. Piippo pelotteli, että muuten ”Oulu nukkuisi onnensa ohi” ja kun siltä myös rupesi näyttämään, hän pelkäsi, että ”Oulu ei oivaltanut missä mennään”.

Oulun ykkösmiestä, kaupunginvaltuuston silloista puheenjohtajaa Matti Ruokolaa Piipon räväkät puheet eivät alkuunkaan miellyttäneet. Sen hän kävi myös kertomassa Aspon tehtaan vihkiäisissä virallisen ohjelmaan kuulumattomassa, spontaanissa puheessaan.

Viimeistään juuri Aspon tehtaan vihkiäisjuhla toi Oulussa jo vahvoja askelia ottaneen elektroniikka-alan etelän päättäjien tietoisuuteen. Aspon tehtaan vihkiäisjuhla oli ollut sen verran ”värikäs”, että tilauslennolla Helsinkiin palanneet kutsuvieraat lukivat silmä tarkkana sen taustoja Kalevan saman päivän teemanumerosta.

Lähemmäskin viesti meni perille. Vihkiäisistä kotiin palanneet Kehitysaluerahasto Oy:n aluejohtaja Juha Linna (Castrén) ja VTT:n Oulun tuotekehitys- ja markkinointiyksikön päällikkö Veli-Markku Korteniemi päättivät toimia. Seuraavana aamuna he esittivät virallisesti teknologiakylän perustamista valmistelevan työryhmän asettamista.

Yksittäisiä ehdotuksia oli toki tehty aiemminkin. Kenties vakavin niistä esitettiin vuonna 1978, kun VTT:n Elektroniikan laboratorion Ouluun ”taistelleen” professori Matti Otalan luottomies, dipl. insinööri Martti Karppinen ehdotti teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle.

Vuosien Oulu ei nukkunut onnensa ohi. Kun kaupungin kakkosmies, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Linna esitti ja kaupunginjohtaja Ilmo Paananen oli heti juonessa, valmistelut etenivät niin, että Oulun Teknologiakylä Oy:n perustamiskokous pidettiin 31.3. 1982.

Ilman Oulun kaupungin vahvaa panosta teknologiakyläyhtiötä tuskin olisikaan syntynyt. Vaikka Oulun kaupunki merkitsi puolet yhtiön peruspääomasta, yhteyspäällikkö Seppo Mäellä oli äärimmäisen kova urakka koota toinen puolisko lopulta yhteensä 18. perinteisten alojen yrityksiltä.

Perustamiskokoukseen osallistuneille yritysjohtajille hanke taisi ollakin aika lailla etäinen; mitä ilmeisimmin oltiin perustamassa yritystä, jonka toiminnan ulottuvuuksia ei osattu alkuunkaan ennakoida.

Mukana oltiin, ”koska hanke oli hyvä ja siitä saattoi koitua mahdollisesti joskus hyötyä myös omalle liiketoiminnalle”, oli yritysjohtajien yleistoteamus.

Luottamusta perustajaosakkaisiin kyllä valettiin. Valutyötä teki muun muassa yleiskaavasihteeri, sittemmin Oulun kaupungin elinkeinojohtaja Paavo Similä.

Hänen mukaansa sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyi mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellytti muun muassa juuri kyläyhtiön kaltaista ”ensikotia”.

Suomessa kummasteltu ”korkean teknologian kylä” ei tietenkään ollut oululainen keksintö. Esikuvia oli kyllä jo maailmalla, joskin niiden toimintaperiaatteita ei Suomessa juuri tunnettu.

Jos kyläyhtiön perustaminen kestikin vuosia, ei ”korkean teknologian tyyssijan” rakentamisessa sitten enää viivytelty.

Yhtiön toimitusjohtajaksi valittu Timo Patja löysi ”yritysten ensikodille” paikan aivan Oulun ydinkeskustasta, Valion tyhjilleen jättämistä konttori- ja meijeritiloista.

Valioilta kiinteistössä vapautuneeseen 6 000 - 7 000 neliöön oli jo vuoden 1983 alussa sijoittamassa yli 20 yritystä, joista osa ihan oikeasti edusti elektroniikka-alaa.

Toiminta käynnistyi Timo Patjan silloisten lausuntojen mukaan oletettua sutjakkaammin. Suoraviivaisena puurtajana hän tekikin kaikkensa kyläyhtiön eteen, muun muassa piteli apumiehenä kipsilevyjä, kun kirvesmies Pauli Karppila naputteli niitä kiireesti meijerisaliin väliseiniksi.

Teknologiakylän avajaisia vietettiinkin jo vajaa vuosi yhtiön perustamisesta.

Avajaispuheessaan kaupunginjohtaja Ilmo Paananen ilmoittautui ”sepän sälliksi” ja kertoi kaupungin jatkossakin olevan valmiin kyläyhtiön toimintaedellytysten pönkkäämään.

Oulun kaupunki on edelleen Technopolis OyJ:n suurin omistaja, 17,9 prosentin osuudella

Toimitusjohtaja Pertti Huuskosen laskelmien mukaan Oulun kaupunki on sijoittanut kahden vuosikymmenen aikana teknologiakylään rahallista rahaa 6,2 miljoonan euron verran.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva