Nokia on rakentanut partnereistaan hyvin yhteen soittavan orkesterin

Pekka Siltanen

Vaikka Nokia on verkottanut liiketoimintaansa voimakkaasti ja partnerit toimivat tätä nykyä sen kanssa jo jopa samoissa tiloissa, Nokia on edelleen Oulun seudun ylivoimaisesti suurin työnantaja.

Oulun seudun lähes 12 hehtaarin suuruisissa tutkimus-, kehitys- ja tuotantotiloissa työskentelee 4 300 nokialaista.

Nokia Mobile Phones tuotekehittää matkapuhelimia Oulun Teknologiakylässä sekä Oulun Peltolassa 1 500 osaajan voimin.

Nokia Networks puolestaan tutkii, kehittää ja valmistaa tukiasemia 2 600 osaajan voimin Oulun Ruskon 70 000 neliön suuruisessa tukiasematalossa ja sekä Limingantullin 19 600 neliön suuruisessa tukiasematehtaassa.

Oulun asema on kieltämättä erittäin keskeinen. Nokialla on toimintaa kuitenkin Suomessakin niin monella paikkakunnalla, ettei mitään niistä ole kohtuullista nostaa toisten edelle edes kotiseuturakkaudenkaan nimissä, johtaja Eero Vallström näkee.

Halutessaan Eero Vallström pystyy kyllä arvioimaan omakohtaisen tarkasti Oulussa erityisesti tukiasemarintamalla saavutettuja tuloksia. Hän oli käynnistämässä Nokian ja Saloran yhteisyrityksen, Mobiran tukiasematuotantoa Oulun Ruskossa jo vuonna 1980, ja kuuluu näin alan pioneereihin.

Oulussa on tehty etenkin tukiasemien kohdalla aina se mitä on päätettykin. Ja kun markkinoilla on saavutettu vahva asema ja jopa markkinajohtajuus, se varmaan puhuu puolestaan.

”Toiminta on väistämättä täytynyt olla tehokasta ja kilpailukykyistä, jopa aivan ensiluokkaista”, Vallström myöntyy, vaikka korostaakin, että itse oululaisena hän on titenkin ”vähän jäävi paukuttelemaan henkseleitä”.

Matkapuhelin- ja tukiasematehtävissä Nokialla oli Oulussa vuonna 1984 tasan 100 henkilöä, kun tällä hetkellä heitä on peräti 4 300.

Voimakkain kasvuvaihe Oulussa Nokian elektroniikkahenkilöstössä sattui 1990-luvun vuosiin, jolloin GSM-tukiasematoimitukset lisääntyivät rajusti.

Noina vuosina Nokia imi tarpeisiinsa opiskelijoita muun muassa Oulun yliopistosta joskus jopa kesken opintojen.

Kännykkäbuumin rajuimpina kasvuvuosina keskusteltiin Oulun tavoin Suomessa muillakin korkeakoulupaikkakunnilla elektroniikan ehtymättömiltä tuntuvista työvoimatarpeista ja tehtiin myös voimakkaita ratkaisuja elektroniikka-alan opiskelijamäärien lisäämiseksi, jopa muiden koulutusalojen kustannuksella.

Tänä päivänä keskustelussa on varmasti erilainen painotus, Eero Vallström myöntää.

Määrällisten tavoitteiden sijasta hänen mukaansa nyt keskustellaan ”ehkä enemmänkin opetuksen sisällöstä ja laadusta, jotta edelleenkin pystytään rakentamaan kaulaa muuhun maailmaan”.

Eero Vallström kokee Oulun yliopiston tätä nykyä ”mukavaksi partneriksi, jonka kanssa yhteistyö sujuu suorastaan loistavasti”. Ja mikä tärkeintä, yliopiston kyky reagoida muuttuviin tarpeisiin on hänestä ”ihan hyvä”.

Mutta silti Vallström haluaisi sujuttaa yliopistomaailmaan lisää joustavuutta, nöyryyttä ja yritteliäisyyttä: ”Töitä riittää kaikille varmasti vain, jos koko ajan kuljetaan kehityksen kärjessä.

Eero Vallström näkee, että Oulussa on tarjolla entistä haastavampia ja mielenkiintoisempia mahdollisuuksia, kasvuakin, ”mutta vain, jos osaamisen taso ja yrittämisen into säilyvät kilpailukykyisen korkealla”.

Eero Vallströmin ”lupailema” Nokian liiketoiminnan kasvu tuskin näkyisi Oulussa enää henkilökunnan määrän olennaisena lisääntymisenä, eikä takavuosien tavoin toisiaan tiuhaan seuraavina harjannostajaisina.

Takavuosina Nokian tukiasematalossa Ruskossa laajennushankkeet lomittuivat toisiinsa. Nykyisin tilanne on toisenlainen: alihankinnan voimakas lisääntyminen ja yhteistyön syventyminen ”partneroinniksi” suuntaa henkilöstökasvua yhteistyökumppaneiden suuntaan.

Oulun Peltolassa Nokialla on silti meneillään jo kolmas rakennusvaihe. Mutta mahdollisesta neljännestä vaiheesta ei sielläkään ole tehty päätöstä.

Tänä päivänä menestyvä liiketoiminta edellyttää menestyvää ”partnerointia”. ”Se taas suuntaa henkilöstökasvua yhä useammin juuri yhteistyökumppanien seinien sisälle”, Vallström huomauttaa.

Hän muistuttaa, että Nokia haluaa olla matkapuhelinten ja verkkojen johtava toimittaja maailmassa.

Se edellyttää osaavaa ja hyvin yhteen pelaavaa yhteistyöverkostoa, jota Nokia puolestaan sitten ”orkesteroi”.

Partnerit saavat koko ajan entistä haasteellisempia toimeksiantoja. ”Haluamme, että yhteistyökumppanit pääsevät hyödyntämään täysimääräisesti omaa osaamistaan, jolloin tietysti myös me hyödymme”, Vallström raottaa.

Parin vuosikymmenen aikana Oulun seudulle on syntynyt satoja informaatioteknologia-alan yrityksiä, joista iso joukko kuuluu Nokian partnereihin tai on ainakin välillisesti mukana Oulun seudun Nokia-klusterissa.

Maailmanlaajuisessa kilpailussa menestyminen edellyttää yritysten entistä läheisempää yhteistyötä ja syvempää kumppanuutta, verkostoa, joka toimii optimoidusti; orkesteria, joka soittaa riidattomasti yhteen, Nokiassa tiedetään.

Tällaisten verkostojen toiminnalle asetetaan Vallströmin mukaan koko ajan lisääntyviä vaatimuksia, ”niinpä niiden toiminnankin suunnittelu on sen verran haasteellinen tehtävä, että myös siihen tarvitaan kumppanien osaamista”.

Oulussa osaaminen on tässäkin suhteessa korkealla, maailmanluokan tasolla, Eero Vallström kiittelee.

Ja kun sitä saattelee tuttu Oulu-ilmiö: eri toimijoiden mutkaton yhteistyö, Nokia-klusterilla pitäisi olla hyvät menestymisen mahdollisuudet Oulun alueella.

Jukka Leinonen

Se tehdään, mitä päätetään. Kännyköihin liikkuvan kuvan tuovan kolmannen sukupolven järjestelmätoimitukset on aloitettu Oulun Ruskosta vuosia sitten ennakoidun aikataulun mukaisesti, johtaja Eero Vallström kertoo.

Oulun Ruskossa taas etulinjassa

Pekka Siltanen

Matkapuhelinten kolmannen sukupolven järjestelmä- ja laitetoimitukset ovat varsin hyvin jo vuosia sitten suunnitelluissa aikatauluissaan, näkee johtaja Eero Vallström. Hän vastaa juuri kolmannen sukupolven tukiasemajärjestelmien liiketoimintaohjelmista Nokiassa.

Jo vuonna 1998 laadittiin suunnitelma, jonka mukaan 3G kaupallistuu vuonna 2002. Ja nyt juuri näin on tapahtumassa. Verkkotoimitukset käynnistyivät Oulun Ruskosta syksyllä 2001 ja Nokian kännykkätoimitukset taas syksyllä 2002.

Ehkä operaattoripuolella on tapahtunut kehitystä, joka on voinut synnyttää tuntoja viivästymisestä, Vallström myöntää diplomaattisesti.

Joka tapauksessa johtavat Euroopan operaattorit avaavat verkon tämän vuoden syksyllä, kun kaupallisia kännyköitä on riittävästi saatavilla, Vallström näkee.

Ruskosta viime syksynä alkaneiden kolmannen sukupolven verkkotoimitusten Vallström arvioi kasvavan edelleen ja nousevan vuositasolla kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin tukiasemiin.

Verkkojen liiketoiminnalliseksi iäksi on osoittautunut kutakuinkin 20 vuotta. Vuonna 1981 alkaneet NMT-tukiasemien toimitukset päättyivät täsmälleen vuonna 2001.

Saman aikajänteen mukaan nyt alkaneet 3G:n toimitukset jatkuisivat jonnekin vuoden 2020 tietämille. Rinnalle nousevat kuitenkin neljännen polven verkot joskus vuoden 2010 tienoilla, jolloin taas vuonna 1991 markkinoille tulleiden GSM-tukiasemien kaupallinen ikä lähenee päättymistään.

Verkkotoimittajana Nokia Networks on parantanut asemiaan alan kilpajuoksussa ja Nokia Mobile Phones kiihdyttänyt oivallisesti kännykkävalmistajana.

Nokia Networks saavutti 1980-luvulla NMT-tukiasemissa markkinajohtajan aseman ja oli vahvasti mukana myös GSM-verkkojen huikeassa kasvuboomissa 1990-luvulla.

Nokia Mobile Phones on heti alusta alkaen toimittanut kännykköitä NMT- ja GSM-järjestelmiin.

Kolmannen sukupolven verkkojen toimitukset Nokia Networks aloitti jo viime syksynä ja vastaavat kännykkätoimitukset Nokia Mobile Phones aloittaa ensi syksynä.

Artikkelin lähde Kaleva