Multipolis petaa pohjoisen ihmettä

Polisverkosto on suunnattu muuttovirtaa vastaan. Kovatasoisia työpaikkoja luovan yhteistyömallin odotetaan säteilevän Oulun ihmettä Pohjois-Suomeen. Oulun kautta linjoja vedetään myös maailmalle.

Arja Mikkola

Oulun ihme on paljolti ammentanut energiansa maakunnista. Vain Oulussa pohjoisen muuttovirta kohti etelää katkeaa hetkeksi. Siksi on vain kohtuullista, että Oulun seutu nyt suuntaa säteilyvoimansa pohjoista kohti. ”Se on Oulun etu”, painottaa Oulun seudun osaamiskeskuksen johtaja Martti Launonen vuorovaikutussuhdetta.

Haaste on melkoinen: Pohjois-Suomen pitäminen asuttuna. Miten 700 000 ihmistä muuten pysyvät aloillaan ellei korkeatasoisilla työpaikoilla? Ellei Oulu siirrä kasvualojen osaamistaan mahdollisimman laajalle?

Multipolisverkostoa pohjustavassa strategiassa ennakoidaan, että pohjoisen poliksissa olisi peräti 27 000 työpaikkaa vuoden 2006 loppuun mennessä. Kyseinen - ihan realistisena pidetty - kasvutavoite tarkoittaisi yli kolmanneksen lisäystä, noin 10 000 uutta kovan tason työpaikkaa pohjoiseen vuoden 2000 tasoon verrattuna. Hitech-yritysten määrä nousisi 700:ään, runsaalla parilla sadalla.

Ensi merkkejä polisten yli 400 yrityksen mahdista onkin jo nähty. Oululaisyritykset, joita tässä joukossa on noin puolet, esimerkiksi perustavat profiloituneisiin pikkupoliksiin mieluusti tyttäriään. Myös alueiden koulutusta on tarkennettu yritysten suuntautumisen mukaan.

Keskustelu polisverkostosta käynnistyi alunperin leikittelemällä, toimitusjohtaja Pertti Huuskosen heitellessä Technopolikselle pikkuserkkuja kartalle ympäri pohjoisen keskittymiä. Sen mukaan, mitä niissä saattaisi olla. Osa poliksista syntyikin luonnollisesti, vahvuuksiensa ansiosta. Osa hakee yhä nimeä, sisältöä ja identiteettiä.

Risto Parjanne ajoi Oulun kaupunginjohtajana aktiivisesti ideaa, kun Pohjois-Suomen ensimmäistä strategiaa kirjattiin vuonna 1998. Tuolloin piirrettiin polisverkoston alkusolu ensi poliksineen.

Viimeisen kolmen vuoden aikana polis-hanketta on ajettu määrätietoisemmin, yhdessä Oulun seudun osaamiskeskuksen, Pohjois-Suomen vaikuttajien ja maakuntaliittojen kanssa. Nyt, runsaan viikon kuluttua, Sotkamossa perustetaan Multipolis-yhdistys. Ja etelämpänäkin Oulun tehosäteilymalli kiinnostaa, alueellista polisverkostoa harkitaan jo niin Uudenmaan kuin Itä-Savonkin tukirangaksi. Myös pääministeri Paavo Lipponen on arvioinut polisidean soveltuvan esikuvaksi muille.

”Painopistealueiltaan tämä on vielä aika hajanainen”, Martti Launonen myöntää. ”Mutta nyt aletaan lähestyä samaa otetta, mikä tässä Oulun seudun osaamiskeskusohjelmassa on. Eli fokusoidummat alueet ja määrätietoisempi panostaminen tulevaisuuden asioihin verkostomaisesti.”

Polisten toiminta rajoittuu vielä pitkälti itc-liiketoimintaan. Mutta kyseinen ala myös askeltaa vauhdikkaimmin. Esimerkiksi vastikään uutisoitu mobiilisovellutusten testausympäristöjä koskeva kärkihanke palvelee verkkoineen koko pohjoisen tutkijoita ja yrityksiä. Kyseessä on viiden miljoonan euron suurhanke.

Osaamiskeskukseen laajempi verkostoituminen sopii mainiosti: onhan se luotu teknologiantekijöiden potkuriksi. Toiminta on jaettu eri alojen foorumeihin, joissa toimitaan yritysten, tutkijoiden ja kouluttajien yhteisedun nimissä.

Ulkopuoliselle osaamiskeskusohjelma avautuu vaivalloisesti ja paperin maun kera, tehtäviä kun on pönkitetty ja päivitetty niin Oulun seudun elinkeinostrategiassa, aluekeskusstrategiassa kuin mainitussa Pohjois-Suomen strategiassakin.

Mutta asiaan vihkiytyneet paiskivat olan takaa töitä. He valmistelevat ja toteuttavat valikoituja strategisia kärkihankkeita: ”Entistä enemmän niin, että niiden vaikutus näkyisi Pohjois-Suomessa”, Launonen lupaa.

Erityisenä haasteena Launonen pitää nyt sitä, pystytäänkö Oulussa synnyttämään hyvinvointiteollisuuteen ja ehkä ympäristöpuolellekin merkittävää liiketoimintaa, joka voisi polisverkoston kautta laajentua.

Teknologiamaailmassa liikutellaan isoja rahoja. Oulun seudulla käynnistettiin osaamiskeskuksen ohjelmien kautta viime vuonna Tekesin yrityshankkeita noin 40 miljoonan euron edestä. Generoitu summa on peräti kymmenkertainen verrattuna osaamiskeskuksen omaan neljän miljoonan budjettiin.

Launonen kuitenkin välttää spekuloimasta summilla, joita pohjoisen polikset vielä potkaisevat yhdessä liikkeelle. Toistaiseksi multipoliksen koordinointiin on varattu 200 000 euroa. Mutta nyt Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi poliksille odotetaan rahoitusta myös Kainuun ja Keski-Pohjanmaan liitoilta. Kiirettä pitää, sillä vuoteen 2006 mennessä multipolis-verkosto on saatava pyörimään omillaan. Tuolloin loppuu EU:n nykyinen tavoiteohjelma.

”Suurin haaste on se, miten Pohjois-Suomessa saadaan Tekes-rahoitus hyödynnetyksi polis-verkossa”, Launonen arvioi: ”Jos ei niitä saada tehokkaasti käyttöön, meillä ei ole tulevaisuutta.”

Tällä hetkellä pohjoisen tulevaisuus jää Tekesin 390 miljoonan euron budjetissa alle 10 prosentin. Pohjois-Pohjanmaalla parannusta tuotekehittelyyn kaavaillaankin Tekes-aktivaattorin avulla, joka auttaisi polisyrityksiä paikanpäällä. Kenttätyöntekijää varten on jo vilautettu ”vaaleanvihreää valoa”.

Mutta erottaako enää mikään multipolista osaamiskeskuksen tähänastisesta ohjelmasta? ”Pohjois-Suomen vetovoima on Lapin eksotiikka ja hitech. Tietynlainen vastakkaisuus, se sävähdyttää.”

Korkeateknologian yhdistäminen matkailuun on uusi haaste. ”Se, miten näitä kahta pystytään rakentamaan ja miten ne tukevat toisiaan, se on se konsepti, mitä kansainvälisestikin voidaan tarjota”, Launonen luottaa.

Luonnon vetovoima ja kovat teknologia-arvot tuntuvat kummasti täydentävän toisiaan. Näitä kahta nivotaan yhteen jo etenkin Rovaniemellä, missä joka toinen yöpyjä on ulkomaalainen. Elämysteollisuuden ja Lapin yliopiston yhteistyönä voisi syntyä aivan uusia, ”Pohjois-Suomi -vaikutteisia juttuja”, Launonen ennakoi.

Kuusamossakin Naturpolis panostaa paitsi call centereihin myös matkailuun. Astropolis puolestaan tekee Sodankylässä huippututkimusta, tasosta kertoo yhteistyökumppani Berkeley Kaliforniassa. Kovaa tietoa voidaan soveltaa pehmeästi, kuten revontuliennusteissa retkien edellä.

Pohjois-Ruotsissakin, missä asukkaita on jäljellä enää 300 000, on polisherkkyys herätetty. Suhteita on solmittu Oulusta käsin EU-rahoilla. Ja tänä vuonna poliksia aiotaan piirtää myös Norjan puolelle, ensiksi Tromssaan. Myös Venäjä kiinnostaa.

Lisäksi Oulu vetää Kalottialueen nimissä lankoja maailmalle. Multipolis-Metropolis -verkostoon sopii mukaan korkeintaan kymmenkunta kansainvälisiä markkinoita tuntevaa avainkumppania. Heitä katsellaan ainakin Keski-Euroopasta ja USA:n itärannikolta. Ensi kiinnitys tehtiin jo syksyllä Yokosukaan Japaniin. Liiketoimintaa tästä langattoman teknologian yhteistyöstä odotellaan ensi vuosikymmenellä.

Polikset puhdistautuvat

Technopoliksen ympärille on versonnut laskutavasta riippuen jo 13 tai 15 polista. Ja kunnat tarjoavat ainakin tusinaa lisää: ”Farmpolis, Marepolis, Biopolis, Snowpolis, Geopolis, Sociopolis”, multipolis-hanketta koordinoiva Ilkka Frederiksen luettelee joitakin ituja. Esimerkiksi Tyrnävän viljely- ja Sotkamon lumihanke tai myös Pyhäjärven hiukkastutkimus vaikuttavat lupaavilta: ”Mutta yritystoiminta puuttuu vielä.”

Frederiksen selvittää juuri mahdollisia polis-konsepteja. Hän on kehittänyt 24 muuttujan kriteeristön, jonka perusteella polis voidaan hyväksyä verkostoon. Polikset jaetaan myös vaikutuspiirinsä perusteella, kuten kansainväliseen, kansalliseen tai alueelliseen sarjaan.

Frederiksen arvioi, että polisten kehittämisalueiksi sopivat tietoteollisuus, elämys- ja sisältötuotanto, ympäristöteknologia, hyvinvointiteknologia ja bioteknologia. Yritysten ohella yhteistyöverkosto ulottuu niin yliopistoihin, korkeakouluihin kuin tutkimuslaitoksiinkin.

Eri aloille nimitetään myös oma polisveturinsa. Esimerkiksi Technopolis tulee johtamaan tietoteollisuuden hankkeita. Kajaani taas olisi profiloitunut mittaustekniikan osalta ja Rovaniemi elämysten ja sisältöjen tuottajana. Edelleen suunnitelmissa on pitäytyä yhteen polikseen paikkakuntaa kohti. Tämä ennakoi valintoja esimerkiksi Raahessa.

Kaikki vaiva siksi, että polisverkosto säilyttää arvonsa ja uskottavuutensa. Tavoitteena on kansainvälinen yhteismarkkinointi. Joten kenen tahansa fileerauskoneen omistajan ei kannata noin vain kuvitella luoneensa ”Filepolista”.

”Tietty taso on säilytettävä”, Frederiksen painottaa. Siksi hän kehottaa kuntiakin keskittymään olennaiseen. Kuntien koko elinkeinopaletin edistämiseen polisideaa ei tuhrata. Yhdessä poliksessa voi olla - aivan kuin strategisesti ajattelevassa yrityksessä - vain 2-4 yhteistä kehittämisalaa. Tähtäimessä ovat tuotteet, joilla kelpaa lähteä vientimarkkinoille. (ARM)

Artikkelin lähde Kaleva