Akionlahden elvytys alkuun

Arvokkaan lintuvesialueen kunnostussuunnitelmat valmistuvat kesäksi

Liisa Laine

OULUNSALO Akionlahden kunnostusta suunnittelevien ekoinsinöörien mittapäivä sattui vähän huonoon saumaan: aurinko on pilvessä ja tuuli hytisyttää takymetrin kanssa jäälle naulittuja Raimo Tikkaa ja Esa Laajalaa.

Toisessa päässä prismakepin kanssa rantaruovikossa huiskiville Timo ja Iiro Pohjamolle sen sijaan tulee hiki, kun keppi on iskettävä lukemattomia kertoja pohjaan lahden rantamilla.

Mittomisen tarkoitus on selvittää, mitä kymmenen sentin alivedenkorkeuden nosto vaikuttaisi rantaviivaan. Se taas on yksi niistä toimista, joilla Akionlahden tämän hetkistä surkeaksikin kuvattua tilaa koitetaan parantaa.

Oulunsalon Varjakan ja Hailuodontien väliin jäävä Akionlahti kuuluu Naturaan ja on myös vanha lintuvesiensuojelukohde, vaikka suojelua ei käytännössä olekaan toteutettu. Nytkin suhahtaa pari aikaista hanhea mittamiesten ohi. Kauempana kurkottelee joutsenpariskunta omia kiemuroitaan.

Lahti onkin järvi

Oikeastaan Akionlahti ei ole mikään lahti vaan kluuvijärvi, joka maankohoamisen myötä kuroutuu irti merestä. Sadan tai parinsadan vuoden kuluttua se todennäköisesti on vain jonkinlainen kosteikko.

Tällä hetkellä se on pahasti rehevöitynyt ja ruovikoitunut, lintulajisto on harventunut, eikä veneilykään oikein onnistu.

Kunnostuksesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Oulunsalon ympäristösihteeri Maija Jokiharju laskeskelee, että kymmenen vuoden välein asia on noussut räväkämmin esille. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut ennen kuin nyt.

Kunnostustoimilla maankohoamisen aiheuttamaa vääjäämätöntä kehitystä koitetaan hidastaa. Kaikkea rehevöitymistä ei kuitenkaan voi panna maankohoamisen tiliin, vaan syynä ovat olleet myös ihmisen omat toimet kuten jätevesien lasku lahteen.

Nyt tilanne on viemäröinnin ansiosta hieman parantunut ja jos Varjakkaa ruvetaan joskus rakentamaan, viemäröinti ulotetaan myös sinne, kertoo Jokiharju. Akionlahdella on kuitenkin hyvin laaja valuma-alue.

Vaikka Oulunsalon kunta ei vielä tälle vuodelle ole varannut rahaa varsinaisiin kunnostustöihin, se on jo tilannut suunnitelmat oululaiselta EcoRiver Oy:ltä. Työn ohjausryhmään kuuluu kunnanhallituksen, ympäristölautakunnan, jakokunnan, Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edustajia.

Myöhemmin ratkaistavaksi jää muun muassa se, tarvitaanko vedennoston vaikutuksista linnustoon ja rantakasvillisuuteen erillistä Natura-arviota.

Uimaranta Pikkukariin

Kunnostukseen sisältyy muun muassa Akionväylän liittyvä pohjapato, Nupan väylän pohjapato ja veneväylän tai veneluiskan rakentaminen pienveneille, laskeutusallas Kaivosojan suulle sekä uimaranta Pikkukariin. Akionlahden vesi on tutkimusten mukaan uimakelpoista.

Lahden vesi vaihtuu pääasiassa Nupanväylän kautta. Akionväylään suunnitellaan pohjapato sillasta merelle päin ja padon harja tulee samaan tasoon kuin Nupanväylän pohjapadon harja.

Akionlahden alin vedenkorkeus tulee kunnostustoimenpiteiden johdosta nousemaan 45-60 senttiä. Lähtökohtana on ollut, että vedennousun vaikutus jää jakokunnan alueen sisään.

Kunnostussuunnitelman pitäisi olla valmis kesäkuussa, mutta maastotöiden osalta sitä täydennetään vielä kesällä. Hankkeen etenemistä voi seurata myös internetistä osoitteesta www.ecoriver.fi/hankkeet/akionlahti/.

Jarmo Kontiainen

Löytyykö? Diplomi-insinööri Raimo Tikka tiirailee rantaruovikosta heijastuvaa prismasädettä takymetrin läpi.

Jarmo Kontiainen

Mittamiehet. Vaikka Oulunsalo ei vielä ole varannutkaan varsinaisia kunnostusmäärärahoja Akionlahtea varten, suunnitelmat on kuitenkin jo tilattu. EkoRiver Oy:n toimitusjohtaja Timo Pohjamo, Iiro Pohjamo ja diplomi-insinööri Raimo Tikka tekevät alustavia mittauksia paikanpäällä.

Jarmo Kontiainen

Prismakeppi. Toimitusjohtaja Timo Pohjamo esittelee kepin nupissa olevaa prismaa, jonka avulla vedenpinnan korkeudet saadaan määriteltyä.

Artikkelin lähde Kaleva