Sisällissodan päivät Oulussa

Näyttelijä Tuula Väänänen ja ohjaaja Ahti Ahonen kertovat aikamatkaajan
ja aikalaisten päiväkirjamerkintöjen avulla,
mitä punaisten ja valkoisten välillä
tapahtui helmikuussa 1918 Vaaralla ja Franzénin puiston ympärillä.

Eeva Kauppinen, tekstit
Jukka Leinonen, kuva

Oulun sisällissodan taisteluja on läpikäyty ja jälkipyykkiä mankeloitu viime viikkoina teatteriohjaaja Ahti Ahosen keittiön pöydän ääressä Kajaaninkadulla.

Vastapäätä pöydän toisella puolella ovat istuneet näyttelijä Tuula Väänänen, valokuvaaja Kati Leinonen ja välillä myös oululainen historiantutkija, professori Matti Lackman.

Ensi-iltaan on tulossa esitys Kaksi naista – kolme päivää.

– Projekti lähti liikkeelle siitä, kun rupesin miettimään, etten oikeasti tiedä Suomen sisällissodan Oulun tapahtumista mitään. Tampereen tapahtumat ovat kuuluisia, mutta mitä Oulussa oikeastaan tapahtui? Tuula Väänänen toteaa.

– Yhdessä Ahti Ahosen kanssa olemme lukeneet lukuisia kirjoja sekä istuneet Pohjois-Pohjanmaan museossa ja arkistoissa etsimässä tietoa ja valokuvia.

Väänänen näkee, että tuossa historiallisessa ajankohdassa ihmiset joutuivat poikkeuksellisten ja uudenlaisten tilanteiden eteen. Olihan itsenäisyys juuri saavutettu. Oli sauma tehdä valintoja.

Sisällissodan taistelut huipentuivat Oulussa ajalla 2.2.–3.2.1918. Lähes tunti tunnilta vuoden 1918 sisällissodasta ja Oulun tapahtumista kertovat historiantutkijat Turo Manninen ja Mauno Jokipii kirjassa Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939–1945.

– Joku on sanonut, että sota on vain luodinreikiä Lyseon seinässä. Mutta minusta se on skipattu pala historiaa, Ahti Ahonen kommentoi.

– Kun se oikein isoon kehykseen laitetaan, Oulun kahakka oli kolmessa päivässä ohi, mikä vapautti valkoisten porukan lähtemään sen jälkeen kohti Tamperetta.

Punakaarti linnoittautui Vaaran työläiskaupunginosan kivirakennuksiin Oulun työväentalolle, Kansan Tahdon taloon ja läheisiin osuuskunnan taloihin sekä palokuntataloon ja rautatieasemalle.

Suojeluskunta varusti tuomiokirkon viereisen Franzéninpuiston ympärillä olevat kivirakennukset tukikohdakseen.

Ratkaisevaa oli se, että C.G.E. Mannerheim lähetti avustusjunalla eteläpohjalaisia suojelukuntalaisia Oulun avuksi. Suomen sisällissodan ensimmäiset tykinlaukaukset ammuttiin Oulussa Laanilasta 3.2. kello 9 kohti kasarmialuetta.

– Punaiset saarrettiin työväentalolle. He antautuivat ja sen jälkeen riisuttiin aseista. Venäläiset olivat vähän niin kuin heitteillä täällä. Olisivat vaan halunneet päästä koteihinsa, mutta Venäjällä oli sota kesken Saksan kanssa, Ahonen jatkaa.

Oulun taistelut kestivät vain vuorokauden, illasta 2.2. iltaan 3.2., mutta ne olivat veriset. Mauno Jokipiin mukaan hallituksen joukoista kaatui 33 ja haavoittui 34 miestä, punaisten joukoista kaatui 26 ja haavoittui ainakin 26. Siviilejä kuoli kahdeksan ja haavoittui 11 henkilöä. Sivussa pysytelleistä venäläisistä kaatui yksi ja kahdeksan haavoittui.

Kaksi naista – kolme päivää kertoo Oulun-tapahtumista fiktiivisesti, vaikkakin autenttisten päiväkirjamerkintöjen pohjalta. Keskushenkilöitä ovat aikamatkaaja, jota kiinnostavat Oulun historialliset kerrostumat, sekä kaksi naista: toinen valkoisesta, toinen punaisesta leiristä.

– Valkoisen maailman nainen työskentelee sentraalisantrana Pohjois-Suomen suurimmassa puhelinkeskuksessa, Ahti Ahonen kertoo.

– Punainen rouva elää Vaaralla kaksin puolisonsa, aseman vaihdemiehenä työskentelevän Vilhon kanssa, ja näkee lapsiperheiden kurjuuden. Heillä on ystäväpiirissään Oulun työväenneuvoston johtoon noussut Yrjö Kallinen, Tuula Väänänen avaa.

Kaikki miesroolit näyttelee Pete Miettunen.

Roolihenkilöiden takana on huomattava määrä tosikertomuksia. Oulun maakunta-arkistosta löytyi esimerkiksi kauppias Snellmanin 16-vuotiaan Ida Lotta -tyttären sotakevään päiväkirja. Tyttö oli kirjannut muistiinpanot elegantilla vanhalla ruotsilla.

Ahti Ahosen talon väestösuojaa harjoitusstudionaan käyttäneelle työryhmälle selvisi, että sisällissodan taistelijoina toimi paljon 15–16-vuotiaita koulupoikia. Turo Mannisen mukaan Oulun lyseon lukion oppilaista 60 prosenttia oli mukana valkoisten puolella rivimiehinä, lähetteinä ja sairaala-apulaisina.

– Tämmöisiä lapsisotilaita hääräsi molemmilla puolilla. Helposti ylipuhuttaville poikasille annettiin pyssy kouraan, Ahonen puhisee.

Kaksi naista – kolme päivää saa ensi-iltansa Tähtitornin kahvilan kivikellarissa Oulussa 3.2. kello 19. Muut esitykset 5.2. kello 17, 10.2. kello 19, 11.2. ja 12.2. kello 17. Ilmoittautumiset esitykseen Iinu Torniainen 044-977 9546. Myös ovelta voi kysellä lippuja.

Oulun työväenneuvoston esikunta Kun Kaksi naista – kolme päivää esityksen Anna (Tuula Väänänen) lähtee kaupungille, hän näkee, kuinka koko Pokkitörmä palaa.

”En olisi uskonut, että sota tulee. Tuntuu pahalta, ettei ihminen voi sovitellen elää”, hän miettii. Oulun valkoiset valloittajat voitonparaatissa kauppatorilla 4. helmikuuta 1918. Oikealla näkyy tykki, jolla sisällissodan ensimmäinen laukaus
ammuttiin. Kalevan arkisto

Kiannon runo
ei päätynyt esitykseen