Robotti tarjolla työkaveriksi

Oamkin konetekniikan osaston hankkeessa etsitään uutta käyttöä yhteistyöroboteille yrityksissä.

Pasi Klemettilä

Oulu

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on aloittanut EU-hankkeen, jossa konetekniikan osaston opiskelijat saatetaan yhteen yritysten kanssa pohtimaan ja testaamaan, miten yrityksissä voitaisiin hyödyntää nykyaikaisia kollaboratiivirobotteja eli yhteistyörobotteja.

Yhteistyörobotit voivat nimensä mukaisesti työskennellä yhteistyössä ihmisen kanssa. Yhteistyörobotit voidaan esimerkiksi varustaa konenäöllä.

Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti noin 900 000 euroa. Siitä laitekustannusten osuus on noin 480 000 euroa. Valtaosa rahoituksesta on saatu Pohjois-Pohjanmaan liitolta EAKR-rahoituksena.

Koulutus- ja TKI-johtaja Jukka Säkkisen mukaan yhteistyörobottien koeympäristöt rakennetaan Oamkin tiloissa ja sieltä ne voidaan robotteineen siirtää määräajaksi vaikkapa pienten ja keskisuurten yritysten tiloihin testausta ja demonstraatioita varten. Sieltä laitteisto taas palaa Oamkin laboratorioon.

– Tämä on ensimmäinen tällainen hanke meidän oppilaitoksessamme, enkä ole kuullut, että tällaista olisi muuallakaan, Säkkinen sanoo.

Opiskelijat perehtyvät nyt yrityksen tuotantoon Oamkin hankehenkilöstön kanssa ja hakevat uusia käyttömahdollisuuksia joustavalle automaatiolle.

Projektipäällikkönä hankkeessa toimii Oamkilla Timo Broström.

Yritykset näkevät demonstraatioissa, kuinka hyvin ratkaisut toimivat. Yritykset voivat sitten halutessaan vapaasti kokeilla ja hyödyntää opiskelijoiden tekemää työtä tuotannossaan.

– Juuri nyt ollaan täystyöllistettyjä. Mutta kun ajatellaan ensi syksyä ja tulevaa vuotta, ehdottomasti tarvitaan lisää yrityksiä mukaan. Uudet yritykset ovat tervetulleita, Jukka Säkkinen sanoo.

Muutama viikko sitten Oamkin laboratorioon on saatu neljä tuliterää yhteistyörobottia, joita hankehenkilöstö ja opiskelijat nyt opettelevat käyttämään.

Robotiikka on Säkkisen mukaan murrosvaiheessa. Robottien ohjelmointi on tullut helpommaksi, ja robotit ovat halventuneet.

Nyt robottimallin käyttöön tarvittava koulutus kestää kaksi tuntia. Aiemmin se saattoi kestää kaksi viikkoa.

– Jos pystyt käyttämään älypuhelinta, pystyt ohjelmoimaan robotin itse, Säkkinen vertaa.

Ja nykyään noin kymmenellä tuhannella eurolla voi saada noin metrin päähän ulottuvan, kolme kiloa painavaa esinettä kannattelevan robotin, kun moisen laitteen hinta oli aiemmin moninkertainen. Laitteissa myös hyödynnetään yhä enemmän tekoälyä, mikä tekee laitteiden työskentelystä tehokkaampaa ja lähistön ihmisille turvallisempaa.

– Tämä mullistaa työelämän. Jatkossa työntekijöiden pakeissa on robotteja. Niiden käyttöönotto on helppoa. Oleellista on, että tekemisessä on jonkun verran toistoa, Säkkinen sanoo.

Oamkin hankkeen laitehankintojen budjetista on tähän mennessä käytetty alle 150 000 euroa eli vajaa kolmasosa. Säkkisen mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa siitä, mitä muuta hankitaan.

– Kuuntelemme yrityksiä ja hankimme sellaisia laitteita, joita useammissa alueen yrityksissä tarvitaan. Pyritään keskittämään rahat sellaiseen. Emme hanki mitään sellaista, millä ei ole todellista tarvetta, Säkkinen sanoo.

Fakta

Yhteistyörobotti ei tarvitse häkkiä

Yhteistyörobottia ei tarvitse eristää muusta toimintaympäristöstä esimerkiksi häkkeihin. Se voi sellaisenaan toimia samassa työtilassa ihmisten kanssa. Robotti voi reagoida kosketukseen ja törmäyksiin.

Kun ihminen tulee yhteistyörobotin työalueen läheisyyteen, robotti voi alentaa joustavasti liikenopeuksiaan ja pysähtyä tarvittaessa. Kun ihminen poistuu, robotti jatkaa toimintaansa.

Oamkin konetekniikan osastolla projekti-insinööri Juho Liljamo esittelee, kuinka näppärästi yhteistyörobotti oppii siirtämään kahvimukin paikasta toiseen. Liikeradat voidaan näyttää robotille ”kädestä” pitäen.

Artikkelin lähde Kaleva 22.02.2017.