Puu dinosaurusten ajalta
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä
puutarhassa kasvaa maailman harvinaisin puu. Yli 90 miljoonan vuoden takaa
periytyvälle Australianwollemialle
omistettu uusi sävellys kuullaan kasvi-
huoneilla maanantaina talvikonsertissa.
Anne Helaakoski teksti // Matti Räty kuva
Australianwollemia periytyy jurakaudelta. Sen vanhimmat fossiilit ovat 90–120 miljoonan vuoden takaa. Aikoinaan dinosaurukset ovat popsineet sen litteitä pehmeitä lehtiä. Runko on kuin kuplivaa suklaata.
Puun uskottiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes syksyllä 1994 Australiassa Wollemin kansallispuistossa samonneet vaeltajat osuivat vaikeapääsyiseen rotkolaaksoon. Sieltä ryhmän johtaja David Noble kouraisi muistoksi mielenkiintoisennäköisen puun lehtiä.
Hän näytti lehtiä ystävälleen, joka pyysi kasvitieteilijää apuun tunnistukseen. Miehet olivat ihmeissään, sillä lehdet eivät sopineet mihinkään tiedettyyn kasvisukuun.
Tarkemmissa tutkimuksissa huomattiin, että puu oli sukupuuttoon kuolleeksi luultu elävä fossiili. Löydöstä tuli maailmansensaatio.
Puu sai sukunimekseen Wollemia ja lajinimekseen nobilis löytäjänsä mukaan. Englanniksi sen nimi on Wollemi Pine, mutta se ei ole mänty, vaan kuuluu araucariaceae-heimoon. Suomessa tunnetuin araukariakasvi on huonekuusi.
Luonnonvaraisia yksilöitä on olemassa vain 43 kappaletta. Niiden kasvupaikka pidetään salassa, toimittajatkin viedään paikalle silmät sidottuina. Jotkut kasviharrastajat kun haluaisivat harvinaisuuden itselleen keinoja kaihtamatta.
Toinen salassapidon syy on se, ettei kasveilla ole geneettistä perimää. Koko kasvusto on klooneja 1–2 puusta. Se on riskitekijä niiden säilymiselle, sillä jos joku tartuttaa niihin taudin, huonosti käy.
Luonnonvaraisia puita suojellaan myös lisäämällä niitä keinotekoisesti pistokkaista ja siemenistä. Niitä kasvatetaan myyntiin, jotta ne olisivat kaikkien saatavissa.
Australianwollemia on mukautuva puu, joka kestää jopa 12 astetta pakkasta, mutta Suomessa sitä ei kannata ulos istuttaa.
Puu kasvaa myös eripuolilla maailmaa kasvitieteellisissä puutarhoissa. Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kokoelmaan se saatiin lahjoituksena Australian valtiolta.
Australianwollemia kasvaa noin 40 metriä korkeaksi ja ikää sille voi kertyä tuhat vuotta. Pyramidikasvihuone Romeon korkeus on 16 metriä. Vielä on parimetrisellä puulla tilaa kasvaa. Ja tehdä käpyjä. Niitä tosin saadaan vielä odottaa.
Maanantaina wollemia saa kuulla itselleen omistetun sävellyksen. Liettualaisen Anna Veismanen sävellys Lumottu puu kuullaan kasvihuoneilla järjestettävässä talvikonsertissa, joka aloittaa neljän vuodenaikoihin liittyvän konsertin sarjan.
Ylipuutarhuri Tuomas Kauppila uskoo puun siitä tykkäävän.
– Kasvit pitävät musiikista, ja niille pitää puhua. Totta se on.
Jo viime marraskuussa kasvihuoneilla pidettiin konsertti, joka toimi myös teknisenä kokeiluna siitä, miten musiikki kuuluu ja yleisö sijoittuu, kertoo konserttien taiteellinen johtaja, harmonikkataiteilija Timo Kinnunen.
– Kasvihuoneet toimivat konserttisalina yllättävän hyvin. Siellä on hieno holvistoakustiikka. Konsertin aikana sisäovet kasvihuoneisiin ovat auki, yleisö voi kierrellä ja musiikki kuuluu kaikkialle, Kinnunen kehuu.
Maanantain konsertti aloitetaan Julia-kasvihuoneesta, josta soittajat kulkevat vähitellen Romeoon.
Juliassa on välimerellinen ilmasto, joten siellä joudutaan vähän nostamaan lämpöä.
– Pieni lämpöaalto ei häiritse kasveja, Kauppila kertoo.
Lumottu puu -sävellyksen tekijä Anna Veismane on Timo Kinnusen vanha tuttu ja Kinnunen on esittänyt vuosien varrella useita hänen teoksiaan.
– Hänellä on oma yksilöllinen ja persoonallinen tyylinsä tehdä musiikkia, mikä viehättää minua.
Teoksen esittävät Timo Kinnunen harmonikkoineen sekä Lapin kamariorkesterin jäsenistä koostuva Auriga-puhallinkvintetti. Kinnunen kuvaa huilusta, oboesta, klarinetista, fagotista, käyrätorvesta sekä harmonikasta koostuvaa kokoonpanoa harvinaiseksi.
Harvinainen on myös puu, jolle teos on omistettu.
– Sillä on yli 90 miljoonan vuoden historia, se oli sukupuuttoon kuolemassa ja herätetty henkiin. Haluamme kiinnittää huomiota myös siihen, että pelastustöitä voidaan tehdä. Harvoin teoksella on näin pitkää perspektiiviä.
Jutussa on käytetty lähteenä Tiede-lehdessä 6/2002 julkaistua Leena Tähtisen artikkelia Pinosaurus heräsi eloon.
Fakta
eri vuodenajoille
Ensimmäinen talvinen konsertti on 27.2. kello 18.
Ohjelmassa on latvialaisen säveltäjän Anna Veismanen kantaesitys Enchanted Tree/Lumottu puu. Sävellyksen esittää Lapin kamariorkesterin soittajista koostuva Auriga-puhallinkvintetti sekä harmonikkataiteilija Timo Kinnunen.
Toinen ensiesitys on Minna Leinosen Intiassa säveltämän laulusarjan yksi osa When the Sun Goes Down (Tagoren tekstiin).
Konsertissa kuullaan myös Sibeliusta, sitruspuiden osastolla Prokofjevin Rakkaus kolmeen appelsiiniin, Toivo Kärjen Rovaniemen markkinoilla sekä muita teoksia ihmisten ja kasvien virkistykseksi.
Konsertti kestää noin kaksi tuntia väliaikoineen. Väliajalla Naisten Pankki myy kahvia ja virvokkeita.
Seuraavat konsertit järjestettäneen toukokuussa, elokuun alussa ja marraskuun puolivälin jälkeen. Vuoden 2018 konserteista on jo lyöty lukkoon 23. huhtikuuta, jolloin esiintyy saksalainen sopraano Sarah Maria Sun.
ja niille pitää puhua.”
Tuomas Kauppila
ylipuutarhuri
Kun Australianwollemia tuli kymmenen vuotta sitten Ouluun, se oli 30-senttinen pistokas. Nyt puulla on mittaa saman verran kuin ylipuutarhuri Tuomas Kauppilalla.
Artikkelin lähde Kaleva 23.02.2017.