Lehto Groupilla on oma polku

Hannu Lehto: Rakennusalalla suunnitellaan ja konsultoidaan liikaa niin, ettei ajatella kustannuksia. Rakentamisessa on myös aivan liikaa turhaa puuhastelua.

Pasi Klemettilä

Oulu

Kempeleessä pääkonttoriaan pitävä rakennusliike Lehto Group Oyj oli viime vuoden pörssitulokas, joka on osoittautunut myös sijoitta-
jien suosikiksi. Yhtiön osakkeen arvo on noussut viime vuoden huhtikuussa tapahtuneesta listauksesta lähtien yli kaksinkertaiseksi.

Yhtiön toimitusjohtajan Hannu Lehdon mielestä heidän menestykselleen ei ole yhtä salaisuutta, vaan se syntyy monesta tekijästä.

Yksi tärkeä asia on, että yhtiö pyrkii tekemään rakennuksia kustannustehokkaasti hyödyntämällä sitä, että firman sisällä rakennusten suunnittelu ja toteutus on yhdistetty. Rakennusten suunnittelussa kustannukset otetaan koko ajan huomioon.

Lehto kuvaa muun rakennusalan yleistä toimintatapaa japaninkielisellä muda-termillä.

– Se tarkoittaa asiakkaalle arvoa tuottamatonta puuhastelua. Sitä on suomalaisessa rakentamisessa 50–70 prosenttia käytetystä työajasta. Se tarkoittaa epäselviä suunnitelmia, vääriä hankintoja, työvirheitä ynnä muuta.

Rakennusyhtiöt tekevät Lehdon mukaan aina uuteen kohteeseen mentyään ikään kuin prototyyppejä ja tuottavuus polkee paikallaan.

Lehto haluaa omalla talousohjatulla rakentamisellaan vähentää puuhastelua ja olla sen kautta kilpailukykyinen.

Jokaiseen kohteeseen ei tarvitse suunnitella kaikkea uusiksi, vaan käytetään aiemmin hyväksi havaittuja ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan uudelleen.

– Miksi jokaiseen uuteen hoivataloon pitäisi laittaa uudenlaiset ovenkahvat, kun entisenlaisetkin toimivat ihan hyvin?

Tällä Lehto tarkoittaa sitä, että taloudellisempia vaihtoehtoja on hankalaa saada läpi perinteisessä urakkamallissa, jossa tilaajan konsultit ovat tehneet valinnat ennakolta ja niiden muuttaminen vaatii pelkästään ovenripojenkin osalta kokoustamista.

Tyypillisesti rakentamisen suunnittelu on Lehdon mukaan hajautettua. Ensiksi palkataan konsultti, joka kilpailuttaa suunnittelijat. Sitten saadaan suunnittelijoilta tar-joukset, jotka ovat lähellä toisiaan. Vaikka ehkä kaikki ovat kalliita, joku kuitenkin valitaan ajan puutteessa.

– Koko alkupään prosessin luovat arkkitehdit ja muut konsultit, jotka eivät elä kustannusten kanssa päivittäin, he eivät tunne niitä. Ja se on ongelma. Se on syy siihen, että kustannukset ovat korkeita ja laatuongelmia on niin paljon, Lehto väittää.

Vaikka rakennusten tekeminen edullisesti on Lehto Groupin ohjenuora, yhtiö haluaa samalla olla innovaattori, uuden kehittäjä rakennusalalla.

Tuottava uuden kehittäminen koko tuotantoketjussa on Lehdon mukaan punainen lanka. Se ulottuu hankkeen valmistelusta ja suunnittelusta tekemiseen saakka.

Yhtiö hyödyntää kerrostaloissa teollista moduulirakentamista, ja on valmistanut kattoelementtejä Humppilan tehtaassaan vuodesta 2009.

Nyt yhtiö rakentaa uudessa tehtaassaan Oulaisissa myös kerrostaloasuntojen keittiön ja kylpyhuoneen yhdistäviä moduuleja.

Sisällä tehtaassa tehdyt moduulit ovat Lehdon mukaan laadultaan hyviä ja luotettavia ja asennustyöt sujuvat nopeasti. Valmiit kylpyhuone-keittiö -paketit kuljetetaan Oulaisista rekoilla rakennuspaikoille ja nostetaan nosturilla kokonaisina asuntoihin.

Lehdon mielestä myös rakentamisessa pitäisi soveltaa Lean-ajattelua, joka puuttuu juurisyihin.

– Keksitään ratkaisuja, jotka poistavat laatuvirheet. Elementtien teko sisällä on yksi keino, se estää sössimisen.

Lehdon mukaan heillä on kehitteillä muitakin uusia innovaatiota.

Esimerkiksi koulujen kosteus- ja homeongelmat ovat jatkuvasti tapetilla. Niiden vähentämiseen löytyy Lehdon mukaan konsteja melko pienellä rahalla.

– Kouluihin tuodaan jatkuvaan mittaukseen perustuva seurantajärjestelmä. Opettajanhuoneeseen tulee näyttötaulu, joka kertoo, jos rakennuksessa on märkää jossakin kohdassa. Anturit ovat niin halpoja, että niitä voidaan laittaa rakennukseen satoja, Lehto visioi.

Fakta

Lehto Groupin työntekijämäärä kasvussa

Vuoden 2016 lopussa Lehto Groupilla oli 747 työntekijää. Työntekijämäärä on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2015 henkilöstöä oli 423. Suuri osa henkilöstömäärän kasvusta tuli Oulaisissa, johon avattiin uusi 100 työntekijän moduulitehdas.

Lehto Groupilla on Kempeleessä noin 100 työntekijää pääkonttorissa. Yritys siirsi muutama vuosi sitten pääkonttorinsa Ruukista Kempeleeseen saadakseen paremmin työvoimaa.

Myös Vantaalla on toimisto, jossa on jo yli 100 työntekijää.

Lehto Group rakentaa Oulaisten tehtaassa sisätiloissa keittiö-kylpyhuone-elementit valmiiksi kerrostaloihinsa. Elementit nostetaan kokonaisina nosturilla asuntoihin. Lehto Groupin hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen (vas.) ja toimitusjohtaja Hannu Lehto sanovat rakennusalan olleen hämmästyttävän hidas parantamaan tuottavuuttaan.

”Tolkuttoman konservatiivinen ala”

Pasi Klemettilä

– Rakennusala on tolkuttoman konservatiivinen, sanoo Lehto Groupin hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen. Hän on myös Kalevan hallituksen jäsen.

Huuskonen viittaa Hannu Lehdon lausahdukseen, että rakennusalan tuottavuuskehitys on ollut 40 vuoden ajan vaakasuora viiva.

– Se on myös eurooppalainen ilmiö. Kansainvälisiltä sijoittajiltahan tuli meille listautumisannissa enemmän rahaa kuin kotimaisilta sijoittajilta. Englannissakin sijoittajat tulivat äskettäin sanomaan, että on kumma, että heilläkään rakennusala ei ole tätä tajunnut, Huuskonen sanoo.

Hänen mukaansa rakennusala on pärjännyt Suomessa vanhanaikaisella mallilla riittävän hyvin, joten muuta ei ole haluttu tehdä.

Huuskosen mukaan kokeiluja on toki ollut ulkomailla, mutta ne eivät ole olleet kannattavia.

– Yksi Lehdon kova juttu on, että tämä on kannattavaa ja mittakaava on riittävän iso. Siksi sijoittajat ovat olleet maailmalla niin villinä.

Lehto Groupin toimintatapa on Huuskosen mielestä oikea.

– Mutta me olemme vasta alussa. Listautuminen antoi meille rutkasti rahaa tehdä hyviä liikkuja jatkossa ja kehittää toimintaa edelleen. Se on lisännyt tunnettuutta ja hyvät työntekijät ovat kiinnostuneita yrityksestä, Huuskonen sanoo.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 25.02.2017.