Kolme lahjaa Suomelle

Suomi 100 -juhlapäätöksenä Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026.

Juhlatekona on Hallituskadun vesialtaaseen sijoitettava valoteos, jossa hyödynnetään taidetta ja teknologiaa.

Kolmantena lahjana on 400 000 euron juhlaraha Oulun yliopistolle ja Oulun ammattikorkeakoululle opiskelijoiden kansainvälistymisen tukemiseen.

Liisa Laine, Kari Sankala tekstit // Matti Räty kuvat

Oulun kaupunginvaltuusto piti maanantai-iltana juhlakokouksen satavuotiaan Suomen kunniaksi. Asialista oli pelkkää juhlaa.

1 Juhlapäätös: Oulu hakee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Toinen pääkaupunki valitaan Slovakiasta. Hakemuksen tekoon on neljä vuotta aikaa, sillä se pitää jättää vuonna 2021.

Suomesta kisaan on jo lähdössä ainakin Mänttä-Vilppula, joka luottaa museoihinsa, musiikkijuhliin ja yhteiseen tekemiseen.

Oulussa on ennakoitu museo- ja tiedekeskus Luupin uudistamisen sisältyvän kulttuuripääkaupunkihakemukseen. Asiaa ei ole vielä valmisteltu, sillä hankkeelle laaditaan erikseen toiminta- ja taloussuunnitelma, joka käsitellään myöhemmin.

Euroopan kulttuuripääkaupunki on Euroopan parlamentin ja komission päättämä ohjelma, jossa kaupunkeja valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi hakemuksesta. Kulttuuripääkaupunkeja on valittu vuodesta 1985.

Oulu haki myös vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Suomesta oli tuolloin kuusi muutakin hakijaa.

Pisimmän korren vei Turku, jolle Rovaniemi niukasti hävisi. Myös Mänttä ja Tampere päihittivät Oulun. Jyväskylän, Lahden ja Oulun hakemuksia raati piti epäkypsinä.

Oulu sai pyyhkeitä muun muassa siitä, ettei teknologian ja kulttuurin yhteyttä oltu tuotu tarpeeksi esille.

Turun ohjelma sisälsi 35 hankekokonaisuutta ja se oli ainoa, joka piti kulttuurivuotta varten suunnitellut hankkeet erillään vuotuisista tapahtumista.

Turulla oli massiivinen 55 miljoonan budjettisuunnitelma. Rovaniemi oli kaavaillut toteuttavansa kulttuurivuoden 12 miljoonalla.

2 Juhlavuoden teko: Oulun valtuusto teettää kallioparkki Kivisydämen Hallituskadun sisäänajoluiskan päällä olevaan vesialtaaseen valoinstallaation, jossa hyödynnetään taidetta ja teknologiaa.

Siihen on varattu 100 000 euroa ja sen toteuttaa oululaislähtöinen valotaiteilija Tapio Rosenius.

Teoksen luvataan tuovan esiin oululaista osaamista ja siitä toivotaan älykkään Oulun maamerkkiä.

Sijoituspaikka on keskeinen tulevaisuuden matkustajavirtoja ajatellen. Teos yhdistää Kivisydämen ja tulevan asemakeskuksen.

Valtuusto uskoo valoteoksen olevan tulevaisuudessa oululaisten ylpeyden aihe ja se viestii oululaisten uskosta tulevaisuuteen.

– Valoinstallaatio tulee olemaan korkeatasoinen ja tulevaisuudessa ikoninen matkailunähtävyys, valtuuston juhlalistalla hehkutettiin.

Valoteos toteutetaan tänä vuonna.

3 Juhlarahaa koulutukseen: Kolmanneksi Oulun valtuusto päätti myöntää satavuotisen Suomen kunniaksi juhlarahaa Oulun yliopistolle ja Oulun ammattikorkeakouluille opiskelijoiden kansainvälisen innostamiseen ja tukemiseen.

Kohteena ovat kotimaiset ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat.

Juhlarahan suuruus on 400 000 euroa. Se jaetaan korkeakoulujen opiskelijamäärien suhteessa.

Näin ollen Oulun yliopisto saa rahasta kolme viidesosaa, joka tekee 240 000 euroa. Oulun ammattikorkeakoulun osuus on kaksi viidesosaa eli 160 000 euroa.

Yliopiston opiskelijamääräksi on katsottu 10 000 ja ammattikorkeakoulun 7 000.

Korkeakoulujen on määrä käyttää juhlaraha ensi syksystä alkaen kolmen vuoden kuluessa.

Apurahat tulevat julkiseen hakuun ja niitä myönnetään opintomenestyksen perusteella. Apurahasta päättävät rehtorit.

Oulussa on jo olemassa vastaava toisen asteen opiskelijoiden ja perusopetuksen oppilaiden kansainvälistymiseen tukijärjestelmä.

Vuonna 2007 perustettu Kauppahuone Candelinin säätiö jakaa avustuksia oululaisille nuorille kaksi kertaa vuodessa. Seuraava jako on 30. huhtikuuta.

Artikkelin lähde Kaleva 28.02.2017.