Isoja asioita on saatu maaliin

Matti Pennanen toivoo, että Oulussa jatketaan pitkäjänteisellä päätöksenteolla.

Liisa Laine

Oulu

Kalevan arkistossa on 427 kuvaa kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennasesta.

Kokouksia, tärkeitä vieraita, lausuntoja, peruskiven muurauksia, valtuustoja, sopimuksia, juhlaseminaareja, kansalaisadresseja, euroja ja esityksiä.

Kuvia työpöydän äärestä, lentokentältä, mutta myös kärppämatseista, rullaluistimilta tai vaikkapa Helsingin Säätytalolta murijaanien kuninkaana.

Siinä vilahtaa kuntaliitos, Kivisydän, jätteenpolttolaitos, Nokian jälkihoito, Fennovoima, lentoaseman laajennus, 11 budjettia...

Monta asiaa on saatu maaliin, vaikka puhutaan helposti, etteivät asiat etene.

”Tiesin, että hyvien
aikojen jälkeen oli tulossa muutos. Signaaleja
oli jo ilmassa.”

Kuviin on tallentunut yksi läpileikkaus kymmenestä kaupunginjohtaja- ja kuudesta apulaiskaupunginjohtajavuodesta.

Voi vain kuvitella, kuinka paljon on jäänyt tallentumatta. Niitä vähemmän hohdokkaita hetkiä pitkiksi venyneistä työpäivistä, jolloin asioita on väännetty ja käännetty ja palattu kenties kaiken vaivan jälkeen takaisin lähtöruutuun.

Yhdessä kuvassa kilistellään Anna-vaimon kanssa shampanjalaseilla. On maanantai marraskuun 13. päivä vuonna 2006 ja kaupungintalolta on juuri tullut viesti kaupunginjohtajan valinnasta.

Se oli sujunut sellaisella vauhdilla, että normaali iltalenkki Sankivaaraan oli jätettävä väliin. Puku vain takaisin päälle, kun media jo tunkee ovesta sisään.

Tunnelmat eivät kuitenkaan olleet ihan niin aurinkoiset kuin kuvasta voisi päätellä.

– Tiesin, että hyvien aikojen jälkeen oli tulossa muutos. Signaaleja oli jo ilmassa.

Julkisuudessa arvosteltiin, ettei Oulussa tapahdu mitään ja että ilmapiiri on eltaantunut. Myös ensimmäiset merkit Nokian vaikeuksista olivat jo nähtävissä.

Jotain oli tehtävä.

– Kun joensuulainen Perlos ajoi toimintansa alas vuosina 2005-2007, teimme TE-keskuksen johtajan Leila Helaakosken kanssa kriisisuunnitelman. Sen jälkeen yhdessä Techopoliksen toimitusjohtajan Pertti Huuskosen ja yliopiston rehtorin Lauri Lajusen kanssa kehiteltiin Triple Helix, jonka pohjalta syntyi innovaatioallianssi. Kun globaali talouskriisi iski vuonna 2009, meillä oli jo valmis paketti!

Paketissa oli alueen yhteinen tahto ja strategiset tavoitteet, mihin kannattaa lähteä ja mihin ei. Se oli pitkäntähtäimen visio siitä, mihin vähäiset resurssit pannaan.

Se auttoi myös vuonna 2012, kun suurin Nokian romahdus koetteli myös Oulua.

– Tilanne oli todellisuudessa kriittisempi kuin yleisesti tiedettiin. Koko Nokian toiminta oli myynnissä, myös tukiasemat. Kun yritys on kriisissä, rahat loppu, silloin kaikki on pöydässä.

Aiemmin omillaan pärjänneen Oulun piti hakeutua äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Mutta siihenkin oli osattu varautua.

Kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja työministeri Lauri Ihalainen (sd.) tulivat Ouluun ”Nokia-opintomatkalle”, oli irtisanomisilmoituksesta kulunut vain viikko. Herrat olivat tuskin laskeutuneet koneesta, kun heille jo esiteltiin seitsemänkymmentä slaidia oululaisia visioita. Isännillä oli pitkä lista toimintamalleja, joilla Nokian tilalle voitaisiin rakentaa uutta.

Sitä valmista listaa ministerit erityisesti hämmästelivät. Molemmat vakuuttivat, että valtiovalta on näissä talkoissa mukana.

Ja niin se myös oli, kiittelee Pennanen. Samoin tärkeässä roolissa oli Nokia Bridge-ohjelmineen.

Nokian historia kännyköiden valmistajana sai lopullisen sinettinsä vuonna 2014, kun Nokian ja Microsoftin kauppa toteutui.

– Se oli Oululle hyvä ratkaisu, vaikka moni ei sitä ymmärrä. Nokiahan oli jo ajanut mobiilipuolen alas, ei siellä ollut enää kuin 500 ihmistä. Mikrosoft-kaupassa Nokia sai niin paljon rahaa, että tukiasema pelastui. Siitä tuli koko Nokia-konsernin ykkösyksikkö.

Samaan aikaan Nokian mobiilipuolen osaavat ihmiset myivät itsensä maailmalle, saivat uuden alun.

– Myös Oulussa olevat yritykset pystyivät palkkaamaan jonkin verran väkeä ja samaan aikaan tuli uusia firmoja, jotka perustivat tutkimusyksiköitään tänne.

Nyt ollaan tilanteessa, että Oulussa on ITC-työpaikkoja enemmän kuin Nokian hyvinä aikoina.

– Vaikka on ollut ongelmia ja puhuttu, että kaupungista saa pian sammuttaa valot kokonaan, on meillä kuitenkin koko ajan ollut ikkuna auki ja osattu käyttää mahdollisuudet hyväksi. Ratkaisut on tehty itse.

Pennanen lähtee eläkkeelle vaiheessa, jossa suomalaisessa kuntademokratiassa on tapahtumassa historiansa suurin muutos.

– Soten osalta olen uudistuksen kannalla. Ja tuli sitä tai ei, me pärjäämme kyllä, täällä on ratkaisut jo tehty ja oululaisilta kysytään lainvalmistelussa neuvoa.

– Se mikä minua huolestuttaa, on kaavailu elinkeinopuolen ja työllisyyden siirtymisestä maakunnan vastuulle. On väärin jos vain pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisun ja muut suuret kaupungit eivät.

Entä johtajuus? Olisiko pormestarimalli hyvä ja miten Oulun kaksinapainen välimalli on toiminut?

– Meillä Riikan (Moilanen) kanssa on mennyt hyvin. Pitkän päälle kaksinapainen johtaminen ei kuitenkaan ole hyvä asia. Pakan saa helposti sekaisin, jos on kovin erilaisia näkemyksiä. Roolien ja vastuunjaon pitää olla selkeitä.

Pormestarimallissa suurin vaara on Pennasen mielestä pitkäjänteisyyden katoaminen.

– Kuka kantaa pitkän tähtäimen vastuun, jos seuraava valtuusto aina kaataa edellisen tekemiset?

Pitkäjänteisyyttä syö myös sähköisen viestinnän vaikutus toimintatapoihin. Reagoidaan nopeasti, eikä aina faktoihin perustuen.

– Tämä on viimeisten viiden, kuuden vuoden aikana muuttanut rajusti päätöksentekoa. Keskusteluja käydään nimettöminä ja aktiiviset ihmiset pystyvät muodostamaan ryhmiä, jotka painostavat päättäjiä ja virkamiehiä.

– On tietenkin hyvä, että ihmisten on helpompi ottaa yhteyttä, mutta kyllä siinä pitää jo miettiä, millä ehdoilla päätöksiä tehdään.

Itse Pennanen ei oikein tullut sinuksi sosiaalisen median kanssa.

– Kyllä minä sen Twitterinkin aukaisin, mutta ei sitä millään ehtinyt päivittelemään.

Joskus tiedonkulun nopeus sai myös huvittavia piirteitä. Eräänä iltana kaupunginjohtaja oli poistumassa työpaikaltaan, kun kaupungintalon edessä oli käynnissä opiskelijoiden leikkimielinen kisa, jossa ajettiin ympyrää 12-tuumaisella minipyörällä.

Pennasta pyydettiin mukaan kilpaan, mihin hän suostuikin ilman suurempia houkutteluja.

– Tuskin olin paikalta poistunut, kun jo Kalevasta soitettiin, että mitäs kaupunginjohtaja nyt on keksinyt?

Minipyörän vinttauksesta oli otettu video, joka oli ladattu saman tien Youtubeen.

– Mutta se oli hauska juttu, ei siinä mitään. Kyllä huumoria pitää olla!

Liikunta. ”Kuva on vuodelta 2005. Rullaluistimilla tultiin yhtä soittoa Luulajasta Ouluun. Olen aina harrastanut
liikuntaa – joidenkin mielestä liikaakin – mutta olen varma, että säännöllisen liikunnan avulla olen voinut jatkaa omaa
työuraani merkittävästi. Siitä olen huolissani, etteivät nuoret liiku tarpeeksi.”

Valinta. ”Tieto kaupunginjohtajaksi valinnastani on juuri tullut (13.11.2006) ja kilistelemme sille Anna-vaimoni kanssa. Kyllähän se yllätys oli, että valinta tapahtui niin yksimielisesti. Tylsää päivää ei ole ollut. Koko ajan on tapahtunut ja siitä olen kyllä tykännyt.”

Luova hulluttelu. ”Tässä olen tiernapoikana Helsingin Säätytalolla vuonna 2001 Kunnat kunniaan -kilpailussa. Elettiin kovimmassa hypessä, löytyi resursseja ja rahaakin tämänkaltaiseen irrotteluun. Kun on tiukempaa, pitää olla hyvin varovainen, mitä voi tehdä ja mitä ei. Julkisuus ei hyväksy ylilyöntejä. Kuitenkin tällaistakin tarvittaisiin. ”

Nokia. ”Vuonna 2012 pääministeri Jyrki Katainen (kuvassa) ja työministeri Lauri Ihalainen kävivät Oulussa. Tilanne oli todellisuudessa vielä kriittisempi kuin yleisesti tiedettiin. Koko Nokian toiminta oli myynnissä, myös tukiasemat. Nyt ITC-työpaikkoja on Oulussa enemmän ja monipuolisemmin kuin Nokian hyvinä aikoina.”

Velka. ”Monta asiaa on saatu kuntoon, mutta siihen olen pettynyt, että velkaantuminen kasvaa. Viime vuonna sitä saatiin pidettyä kurissa, mutta silti se yhä kasvaa ja jossain vaiheessa se on vain katkaistava. Mielestäni ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä rakenteisiin muutoksia.” Kuva on vuodelta 2013.

Kivisydän. ”Kivisydän oli Oulun tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä investoinneista. Sen alku on ollut parempi kuin kuviteltiin. Stockmannin lähtö siirtää hiukan investointihalukkuutta keskustassa, mutta seuraavien 10-15 vuoden aikana moni kortteli rakentuu uusiksi.”
Kuva on Kivisydämen ”pohjantervajaisista” vuonna 2013.

Kouluverkko. ”Oulussa on 160 päivähoitokiinteistöä, noin 60 koulurakennusta ja toistakymmentä lukiota ja aina keskustellaan jostakin yhdestä. Tässä taitaa olla menossa Korvensuoralaisten mielenilmaus yläkoulun puolesta (2012). Kouluverkkoa joudutaan vielä tarkastelemaan perusteellisesti.”

Kansainvälisyys. ”Olemme vain pieni tekijä globaalissa pelissä, yhteistyötä on tehtävä joka suuntaan. Hyvät suhteet naapurimaihin, niissäkin joka suuntaan, ovat tärkeitä.”
Kuva on viime kesältä, jolloin Norjan kuningaspari vieraili Oulussa.

Artikkelin lähde Kaleva 26.02.2017.