Erikoinen Finncat tulee taas
Oulunsalossa kehitetty Finncat oli moottorikelkka, joka mullisti liikkumisen luonnossa. Nyt ylistetty keksintö tulee takaisin keksijänsä, Jorma Pohjolan, kuuden pojan voimin.
Antti ErvastiOuluOulunsalolainen Jorma Pohjola suunnitteli 1970-luvulla sensaatiomaisen kesällä ja talvella maastossa kulkemaan pystyvän moottorikelkan, Finncatin. Nyt käänteentekevällä kääntyvällä telalla varustettu kelkka tekee toisen sukupolven uutta tulemista Pohjolan omien poikien voimin Finncat G2:na.
– Siitä lähtien, kun isämme myi Finncatin ruotsiin vuonna 1987, haaveenamme on ollut jatkaa idean kehittämistä. Viime vuonna meidän kaikkien henkilökohtainen tilanteemme salli, että saatoimme alkaa hommiin, kertaa Finncat G2:ta kehittävän kellolaisen Finncat Oy:n toimitusjohtaja Olli Pohjola uuden tulemisen historiaa.
Muut hankkeessa mukana olevat veljekset ovat tekninen johtaja Kalle Pohjola, tekniset suunnittelijat Pauli Pohjola ja Heikki Pohjola sekä muotoiluvastaavat Mikko Pohjola ja Matti Pohjola.
– Me ideoimme hanketta jo 1980-luvun lopulla. Vanhassa Finncatissa on teknisiä ongelmia, joiden takia kelkka soveltui lähinnä työkäyttöön. Löysimme vuosien varrella ratkaisut niihin haasteisiin, Olli Pohjola lisää.
Konseptisuunnittelu tehtiin 2000-luvun alkupuolella. Muotoilua tehtiin eniten vuosina 2005–2006. Syksyllä 2015 veljekset alkoivat kunnolla suunnitella kelkkaa.
– Viime syksynä panimme firman pystyyn ja aloimme kaikki työskennellä täysipäiväisesti asian kimpussa, hän jatkaa.
Finncatin mullistava keksintö on koko kelkan alla juokseva telamatto, joka kaartuu haitarin tavoin. Sillä tavoin kelkkaa ohjataan, eikä suksia tarvita. Näin kelkalla voidaan ajaa myös kesällä.
Vanhan version ongelmat liittyivät kaartuvan telamaton hallintaan, mikä merkitsi, että Finncatilla ei päässyt suksikelkkojen tapaan kovin lujaa.
– Nyt voimme suunnata Finncatin tuotekehitystä vapaa-ajan käyttöön: sillä pystyy ajamaan nopeasti, ja se on kevyt sekä helppo hallita, Kalle Pohjola täsmentää.
Tällä hetkellä Uuden Finncatin prototyyppiä testataan ja kehitetään eteenpäin.
Matti Pohjola sanoo, että tuotekehitys vaatii usean prototyyppisukupolven ja pilottituotannon, ennen kuin sarjatuotannon tasolle päästään.
Pohjolan veljesten mukaan kelkkamaailmassa on monia yrityksiä saada kulkupelit ympärivuotiseen käyttöön. Finncatin tapaiseen ratkaisuun he eivät ole törmänneet missään päin maailmaa.
– Me viemme tällä konseptillamme maastossa liikkumisen aivan uudelle tasolle. Eikä nyt ole kyse vain tämän pohjoisen puoliskon lumiolosuhteista, vaan ihan koko maailmasta. Ihmisen kyky liikkua erilaisissa oloissa tulee olemaan tasolla, mitä ei ole ennen nähty.
Uusi Finncat ei ole heidän mukaansa moottorikelkka, vaan jotakin ihan uutta.
– Se on ensimmäinen ajoneuvo uudessa ajoneuvoluokassa, jonka olemme nimenneet ATAS:iksi, eli all terrain all season, kaikkien maastojen ja kaikkien vuodenaikojen ajoneuvo, Olli Pohjola sanoo.
Koska Finncatin pyörivät telat tuottavat verrattain pienen pintapaineen, se katsotaan myös luonnossa liikkuessaan ympäristöystävälliseksi kulkuneuvoksi.
Fakta
Kehitystyö ja prototyyppien teko kesti 12 vuotta.
Ensimmäinen sarjatuotantona tehty Finncat valmistui vuonna 1978.
Keksinnöllä on 53 patenttia 14 maassa.
Finncateja valmistettiin tehtaalla Oulun Ruskossa noin 400 kappaletta 1970- ja 80-luvuilla.
Osia tuotettiin Muhoksella.
1987 tuotanto myytiin Ruotsiin, jossa tehtiin 1 000–2 000 Fincatia.
Siellä valmistus kesti ainakin 1992 saakka.
Sen jälkeen mallia ei ole valmistettu missään.
Finncat esiintyi jännityskirjailija Alistair Mcleanin vuonna 1980 suomennetussa romaanissa Alaskan musta kulta (WSOY).
Teuvo Haapalahti sanoo, että Finncat kulkee lumessa helpommin kuin normaali moottorikelkka, koska laitteen koko paino lepää vetävän telan päällä. Paraikaa Pohjolan veljeskaartin tuotekehityksen alla oleva toisen sukupolven Finncat G2:n prototyyppi on profiililtaan kovasti modernimman ja virtaviivaisemman näköinen kuin vajaan 40 vuoden ikäinen edeltänsä.Helppokulkuinen kuormien vetojuhta
Antti Ervasti– Isäni hankki tämän 1980-luvun alussa, ja hänen kauttaan se tuli myöhemmin minulle. Välillä tämä oli päässyt aika huonoon kuntoon, mutta entisöin sen vuonna 2005 tällaiseen välttävään mökkikuntoon, Haapalahti esittelee.
Tavallisista suksilla ohjattavista moottorikelkoista Finncat
eroaa ennen kaikkea vetokyvyllään. Koska laite seisoo koko painollaan pitkän telan päällä, se jaksaa vetää raskaitakin kuormia kevyesti. Haapalahtien Finncatia käytettiinkin aikaisemmin isojenkin tukki- ja pöllirekien vetoon.
– Hitaampihan se tietenkin on kuin nykykelkat. Kuuttakymppiä sillä pääsee maksimissaan. Hupikelkka tämä ei ole ollut koskaan.
Sitä vastoin peli kulkee erinomaisesti vaikeissa oloissa, kuten sohjossa tai suolla kesäisin. Ahtaista paikoista pääsee tavallista paremmin, ja mistä tahansa on helppo päästä pakilla pois.
Ajettavuudeltaan Fincat on tavalliseen moottorikelkkaan verrattuna moottoripyörämäisempi, koska suksien antama tuki puuttuu. Ohjaajan kannattaa kallistella menosuunnan mukaan.
Moottori ja sen painopiste ovat keskellä eivätkä keulassa, kuten normaalikelkoissa, mikä mikä myös parantaa etenemisominaisuuksia. Keulan konekopan paikalla Finncatissa on hyvän kokoinen tavaroiden säilytystila.
Haapalahden ajopeli on harvinainen. Finncateja ei aikoinaan valmistettu Suomessa eikä Ruotsissa kovin suuria määriä. Haapalahti näkee netissä joskus harvoin myynti-ilmoituksia Finncateista.
Artikkelin lähde Kaleva 27.02.2017.