Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala, teksti
Jukka-pekka moilanen, kuvatOuluOulun liikuntapaikkarakentamista on pohdittu seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Lähimpien viiden vuoden aikana peruskorjauksen ja uudisrakentamisen tarve ylittää 11,5 miljoonaa euroa, eikä luvussa ole mukana Ouluhallin kunnostuksen kustannusarviota.
Vuosille 2021–2025 ajoittuu kaksi suurta rakennushanketta – Linnanmaan uimahalli ja uusi harjoitusjäähalli, joiden kustannusarvio nousee yhteensä yli 22 miljoonaan euroon.
Rahasta on syytä huomata se, että summista päätetään aina Oulun kaupungin vuotuisten talousarvioiden yhteydessä, joten listaus ei ole automaatio vaan esitys.
Mielenkiintoinen uusi ajatus selvityksessä on vanhojen sisäliikuntapaikkojen korvaaminen kokonaan uudella ratkaisulla.
Vanhoista sisäliikuntapaikoista remontin tarpeessa ovat vuonna 1962 rakennettu Oulun urheilutalo eli Pyrintö, Värtön liikuntahalli, Kasarmin liikuntasali ja Toppilan liikuntatalo.
Kaikki neljä taloa kaipaavat mittavia perusparannuksia.
Urheilutalon peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa.
Värtön liikuntahallin ykkösvaiheen kustannusarvio on noin
3 miljoonaa euroa.
Pitkällä tähtäimellä vaihtoehto voisi olla luopua edellä mainituista vanhoista rakennuksista ja panostaa kokonaan uuden sisäliikuntakokonaisuuden rakentamiseen.
Lähtökohta olisi se, että kyseisistä liikuntatiloista ei luovuta ennen korvaavia tiloja.
Kyseisissä liikuntapaikoissa harrastetaan tanssia, voimistelua ja kamppailulajeja, jotka ovat erittäin riippuvaisia toimitiloista.
Oulun Miekkailuseura on jo vaikeuksissa, kun kaupunki pani Sammakkotalon myyntiin ja irtisanoo tieltä seuran vuokrasopimukset.
Jousiampujat joutuivat jokin aika sitten luopumaan Nuottasaaren koulun kellaritiloista, mutta he ovat löytäneet uudet tilat paloasemalta.
Oulun urheilutalo on merkittävä palloilulajien kannalta, koska siellä on 850 hengen istumapaikkakatsomo.
Uusi palloilusali on kyllä olemassa Kastellin monitoimitalossa, mutta se ei riitä yksin palvelemaan Oulun laajaa ja monipuolista sisäurheilun seuratoimintaa.
Vanhojen sisäliikuntapaikkojen korvaamista tutkitaan jatkoselvittelyssä, jossa arvioidaan vaihtoehtoina tilojen peruskorjaus ja tiloista luopuminen.
Olennaista ovat vaihtoehtojen kustannukset ja toiminnallisuus.
Liikuntajohtaja Niina Epäilys korostaa, että raportissa tuodaan julki Oulussa olevia tarpeita.
– Oulussa kaupunki on perinteisesti vastannut itse urheilurakentamisesta, mutta tämä saattaa avata mahdollisuuden yrityksillekin.
– Uudelle sisäliikuntahallille ei ole mietitty vielä sen tarkemmin paikkaa. Olemme tuoneet esiin mahdollisuuden, jota tutkitaan tämän vuoden aikana.
– Urheilutalo ja vanhat liikuntahallit sijaitsevat ahtaasti asutuksen keskellä ja niiden tonteille voisi löytyä toisenlaistakin käyttöä kuten asuntorakentamista. Sillä voisi rahoittaa uutta liikuntatilaa.
– Lähtökohta on, että korvaavat tilat olisivat valmiina ennen vanhojen poistamista käytöstä. Näin liikuntalajit eivät joudu vaikeuksiin, Epäilys sanoo.
– Haaste on siinä, että monet liikuntatilat vaativat laajaa peruskorjausta. Ouluhallikin täyttää kohta 30 vuotta.
2017: Hollihaan liikuntapuiston loppurakentaminen, Hiukkavaaran liikuntapaikkojen jatkorakentaminen, Jäälin kakkosvaihe, Hönttämäki–Jääli-kuntorata, urheilutalon peruskorjaus, moottorikelkkareitit. Yhteensä 2 730 000 euroa.
2018: Jäälin ja Hiukkavaaran kolmosvaiheet, Hönttämäki–Jääli-kuntorata, urheilutalon peruskorjauksen loppu, Hovinsuon skeittipuiston peruskorjaus, tekojään peruskorjaus, moottorikelkkareitit. Yhteensä 3 660 000 euroa plus Hovinsuon skeittiremontti, jolla ei ole kustannusarviota.
2019: Moottorikelkkareitit, Ouluhallin perusparannus, Tuiran uusi uimarantarakennus, Niittyaron huoltorakennus. Yhteensä 960 000 euroa plus Ouluhalli, josta ei ole kustannusarviota.
2020: Castréniin uusi huoltorakennus, Värtön liikuntahallin peruskorjaus. Yhteensä 3 300 000 euroa.
2021–2025: Linnanmaan uimahalli 10,1 miljoonaa euroa, harjoitusjäähalli 12 miljoonaa euroa, Haukiputaan keskusurheilukenttä, josta ei ole kustannusarviota.
2. Lähiliikuntapaikkoja kehitetään asutuksen mukana. Koulujen pihat ovat keskeisiä liikuntapaikkoja.
3. Ulkokenttien kunnossapitoa tehostetaan.
4. Koulujen sisäliikuntatilat palvelevat oppilaiden ja päiväkotilasten lisäksi lähialueen asukkaita.
5. Yksityisen sektorin mahdollisuudet selvitetään aina uudiskohteissa.
6. Leutojen talvien takia laaditaan tekojääohjelma, joka mahdollistaa tekojääratojen rakentamisen eri puolille Oulua.
7. Raksilan liikuntapuistoa kehitetään edelleen osana keskustan vetovoimaisuutta.
8. Oulu Zonen puuttuvien ratojen rakentamiseen haetaan yhteistyöratkaisua kaupungin ja toimijoiden kesken.
9. Vanhojen sisäliikuntapaikkojen tulevaisuus selvitetään.
Ettan Heikki Lehtoniemi harjoitteli torstaiaamuna Oulun urheilutalolla iskulyöntiä. Päävalmentaja Olli Kuoksan mielestä 1950-luvulla rakennettua Pyrintöä ei kannata korjata. ”Turha tätä on parsia”, oli Kuoksan mielipide. Toppilan liikuntatalo on lämpövoimalan puristuksissa. Toppila Oy rakennutti talon vuonna 1938. Se tuli yhtiön vuonna 1932 perustaman urheiluseuran, Toppilan Kisan, tarpeisiin. Sota-aikana talossa oli saksalaisten sotilassairaala. Nykyään talo on erityisesti telinevoimistelijoiden käytössä. Värtön liikuntahalli on erityisesti salibandyn ja itämaisten kamppailulajien harrastajien sekä tanssiurheilijoiden suosiossa. Kasarmin liikuntasalin kanssa samassa rakennuksessa toimii Oulun Työväen Näyttämö. Liikuntahallissa on salin lisäksi harjoittelumahdollisuudet painonnostolle.
Artikkelin lähde Kaleva