Artikkelin lähde Kaleva
Helge MurtovaaraOuluYritetään yhdessä ry:n tavoitteena on pikkuhiljaa kehittää Hietasaaren alueesta monipuolinen ja vetovoimainen luonto- ja virkistysalue sekä ekomatkailun kohde.
Taloudenhoitaja Seppo Waaraniemen mukaan kuntouttavan työtoiminnan sekä lapinlehmien ja suomenlampaiden avulla tavoitteena on kunnostaa Hietasaaren maita virkistyskäyttöön.
Yhteistyössä Oulun kaupungin ja paikallisten yrittäjien kanssa
alueen vetovoimaisuutta on mahdollista lisätä.
Hietasaaren alueelle rakennetaan tulipaikkoja, aallonmurtajia ja kelluvia saunalauttoja. Lisäksi alueelle on tulossa siirtolapuutarha ja kasvihuone. Pidemmällä tähtäimellä alueelle tulisi myös hostel-tyyppinen pieni mökkikylä.
Yhdistyksen pyörittämän Kestävän kehityksen keskuksen metsäryhmä aloittaa Hietasaaren rantojen siistimisen lähiviikkoina, Waaraniemi kertoo. Laiduntavat eläimet jatkavat vesakoiden siistimistyötä, jolloin alueesta tulee luonnonmukaisesti ja maisemallisesti siistimpi sekä helppokulkuisempi.
– Eläimet päästetään laiduntamaan alueelle pitämään pajukot kurissa. Jos alueella liikkuvat voisivat kohdata eläimiä, se loisi Hietasaareen uudenlaista positiivista mielikuvaa, Waaraniemi miettii.
Rannalle ruopataan aallonmurtajia, joissa pystyy kalastamaan sekä vuokratuilla kanooteilla ja veneillä harjoitella asioita ennen merelle lähtemistä. Samalla ne toimivat levähdys- ja kalastuspaikkoina.
Alueelle tulee myös tulipaikkoja sekä kelluvia saunalauttoja, joissa on mahdollista myös yöpyä.
Projektipäällikkö, vihertyön ohjaaja ja suunnittelija Satu Mörsäri kertoo, että palstaviljelyalueen läheisyydessä sijaitseva huvila ja navetta toimisi tukikohtana toiminnalle. Kaavassa edellytetään vanhan rakennuskannan säilyttämistä ja Jähtikujalla sijaitsevan vanhan rakennuksen kunnostamista.
Alueelle rakennetaan 30 siirtolapuutarhamökkiä, kasvihuone kaupunkilaisille, lavatarha pihamaalle, joissa hyödynnetään karjanlantaa, seosaineita ja kasvinjätteitä.
– Kasvinviljelykin on luonnonmukaista, koska alueella syntyvää materiaalia hyödynnetään niin kasvihuoneella kuin maanparannuksessakin, Mörsäri muistuttaa.
Suunnitelmat toteutetaan ihan samalla tavalla kuin Kestävän kehityksen keskuskin on vuosikymmenen aikana toteutettu ja rakennettu eli hyödyntämällä rakentamissa kierrätysmateriaalia ja tekemällä työt pääsääntöisesti kuntouttavana työtoimintana.
Yhdistyksen hallituksen jäsen Juha Tervaskanto muistuttaa, että olennaisinta on tarjota pitkäaikaistyöttömille, etenkin nuorille, mielekästä tekemistä.
Kestävän kehityksen keskuksen kymmenessä eri alan työpajassa työskentelee Mörsärin mukaan yli sata henkilöä päivässä. Keskus työllistää noin 250 henkilöä vuodessa.
– Hietasaari voisi toimia mallikohteena, sillä se työllistäisi vähintään 200 pitkäaikaistyötöntä ja pakolaista, Tervaskanto sanoo.
Oulun kaupungin työvoimaviranomaisetkin tukevat hanketta, koska se tuottaisi kaupungin kassaan yli miljoona euroa vuodessa säästyvinä Kela-sakkoina.
Yhdistys on valmistellut asiaa monta vuotta ja kerännyt toteuttamiseen varoja. Velkaa ei ole.
– Varat on kerätty jätteillä ja jätteistä saaduilla maksuilla, Waaraniemi kertoo.
Yhdistyksen ydinajatuksia ovat muun muassa syrjäytymisen ehkäiseminen, työllistäminen ja kestävä kehitys.
Kestävän kehityksen keskus on yhdistyksen sydän, joka työllistää vuosittain noin 250 nuorta ja pitkäaikaistyötöntä omille työpajoillensa sekä yrityksiin.
Yhdistys tarjoaa töitä ihmisille, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on haastavaa.
Palkkatukityöllistämisen lisäksi yhdistys tekee kuntouttavaa työtoimintaa sekä tarjoaa harjoittelu- ja työelämänvalmennuspaikkoja.
Yhdistyksellä on useita yrityksiä yhteistyökumppaneina ja tarkoituksena on työllistää pitkäaikaistyöttömiä yhteistyöyritysten vakituisiksi työntekijöiksi, lisätä nuorten työkokemusta sekä ylläpitää työllistettyjen työkykyä ja ammattitaitoa.
Toiminta alkoi vuonna 1985 pienessä toimitilassa Oulun Välivainiolla paperin keräyksellä.
Uutta työtoimintaa tuli pyörien korjauksesta sekä ekopisteiden tyhjennyksestä.
Vuonna 2001 valmistui Oulun kaupungilta vuokratulle tontille ensimmäinen Kestävän kehityksen keskuksen taloista. Varat kerättiin paperinkeräyksellä vapaaehtoisvoimin.
Toinen rakennus valmistui vuonna 2005 ja kolmas 2014. Keskuksen rakentamisessa on hyödynnetty kierrätysmateriaalia yli 40 prosenttisesti.
Kestävän kehityksen keskus on valittu EU:n kymmenen parhaan hankkeen joukkoon.
Yritetään yhdessä ry esittelee toimintaansa Brysselissä kolmen viikon päästä.
Yritetään yhdessä ry:n Seppo Waaraniemi (vas.), Satu Mörsäri ja Juha Tervaskanto esittelevät Hietasaaren suunnitelmia ja kehitysideoita.
Artikkelin lähde Kaleva