Haukiputaalla puolustettiin lukiota

Täpötäysi sali Haukiputaan lukiolla vastusti yksissä tuumin
lukion lakkauttamisaikeita.

Myös Oulun pohjoisimman koulun, Parkumäen, lakkauttaminen huolestutti kansalaisia tiistain Oulun raati -tilaisuudessa.

Antti Ervasti

Oulu

Raikuvimmat aplodit Haukiputaan Oulun raati -tilaisuudessa annettiin entiselle kunnanjohtajalle Heikki Seppälälle, joka ihmetteli Oulun kaupungin kipuilua positiivisen ongelman kanssa.

– Kun itse olin aikanaan päättämässä täällä asioista, nautin siitä että väkiluvun kasvun takia saimme rakentaa joka toinen vuosi uuden päiväkodin ja joka viides vuosi uuden koulun, vaikka taloudessa oli koko ajan tiukkaa. Hämmästyttää tämä ison uuden Oulun toiminta. Tekisi mieleni tulla konsultiksi, Seppälä lohkaisi.

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtaja Mika Penttilä kertoi vaihtoehdoista, joista valtuusto tulee päättämään kesällä. Niistä ensimmäisessä, keskitetyssä mallissa Haukiputaan lukio yhdistettäisiin Raksilan lukiokampukseen. Tiivistyvässä mallissa ja kahdeksan lukion mallissa se säilyisi nykyisellään.

Suuren suosion saivat myös lukiolaisten opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan Joonas Kortesalmen ja edunvalvojan Julius Patokosken puheenvuorot.

– Emme halua kulkea Oulussa koulussa. Kampuslukiossa Oulussa käynti veisi niin paljon aikaa, että harrastaminen ei olisi mahdollista. Siitä kärsisi ainakin oma opiskelumotivaationi. Kampusmallissa korostetaan itsenäisen opiskelun merkitystä, mutta se toimii tosi hyvin lukiossamme tälläkin hetkellä, Kortesalmi perusteli.

– Mikä vaikutus lukion lakkauttamisella olisi paikallisiin yrityksiin, urheiluseuroihin ja muuttovirtaan tähän suuntaan? Haukipudas on kehittyvä ja kasvava alue, josta ei ole perusteita viedä lukiota pois. Isoissa lukioissa ei synny vastaavalla tavalla hyvä yhteishenki kuin tällaisissa pienissä, Patokoski sanoi.

Kouluverkkoa järjestellään uusiksi säästöjen takia ja siksi, että koulutiloja tarvitaan lisää ilman uusia investointeja. Haukiputaalaisia keskustelijoita ihmetytti, miksi halutaan sivuuttaa keskustan vanha alakoulu joen rannalla.

– Sen tulevaisuudesta ei kerrota mitään, että Haukiputaalla on hyväkuntoinen 1952 rakennettu koulu, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Nyt se on väistötilana, sanoi Terttu Kuusela Haukiputaan kirkonkylän asukasyhdistyksestä.

Penttilä vastasi, että koulurakennuksesta on meneillään työryhmän selvitys, jossa rakennuksen käyttömahdollisuudet käydään läpi. Rakennuksesta luovuttiin koulutiloina Haukiputaan kunnan aikana ja keskitettiin koulut sille alueelle, jossa lukiokin on.

– Vanhassa osassa olisi paljon käyttömahdollisuuksia koulutiloiksikin, mutta myöhemmin tehty lisäosa on huonokuntoisempi, ja siinä esteettömyysvaatimukset aiheuttaisivat lisäkustannuksia. Rakennuksen käyttövaihtoehdot katsotaan sitten, kun väistötiloja ei enää tarvita, sanoi kaupungin tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala.

Haukiputaalainen Anne Lukka pyysi, että virkamiehet ajattelisivat pöytiensä takaa päättäessään enemmän heitä, joita asiat koskevat.

– Parkumäen koulu saattaa näyttää paperilla helpolta laittaa ruksi päälle.

Myös monet muut vetosivat siihen, että Martinniemen kouluun kulkiessaan parkumäkeläiset lapset joutuvat kulkemaan liian pitkän ja turvattoman koulumatkan.

Lisää verkossa.
Katso video ja kuvagalleria kaleva.fi

Markku Karppinen Heikki Seppälä kertoi kannattaneensa Oulun ja Haukiputaan kuntaliitosta, mutta ihmettelee nyt monen muun kanssa, että eihän tässä näin pitänyt käydä.

Viimeinen kouluraati Oulun Lyseossa